maanantai 31. toukokuuta 2021

Paras opas lasten kasvatukseen

 


Pamela Druckerman: Kuinka kasvattaa bebe

vanhemmuus Pariisin malliin


kustantaja Siltala

Kaikista maailman kirjoista, joissa puhutaan lasten kasvattamisesta, tämä on suosikkini. (Islantilaisista lastenkasvatusvinkeistä voit lukea täältä: Kotona kasvatettu lapsi on tyhmä.)

Bebe päivä päivältä on tiivistelmä Kuinka kasvattaa bebe - kirjasta. Siinä tarina on karsittu pois, ja jäljelle jää neuvot. Itsehän tosin rakastan tarinoita, joten luen mieluummin pidemmän version. 

Ranskalaiset ajattelevat, että jos he eivät hallitse lapsia, lapset alkavat hallita heitä.

Olen lukenut tämän kirjan aiemminkin. Jo silloin ajattelin, että jos vielä saan lapsia, aion kyllä kokeilla kahta kohtaa tästä kirjasta. Nämä ovat: kuinka lapsen saa syömään kaikkea ja kuinka lapsen saa nukkumaan yönsä jo vauvana. Ranskalaisten mukaan vauvat eivät automaattisesti valvota öisin. 3-6 kuukauden iässä vauva oppii nukkumaan 8 tunnin yöunet. Miten tähän sitten päästään? 

Päiväunet nukutaan päivänvalossa, koska on päivä. Yöunet pimeässä, koska on yö. Jos ja kun vauva itkee, sille annetaan ensin mahdollisuus rauhoittua itse, ennenkuin sen luokse mennään. Vauvojen täytyy opetella yhdistämään unikierrot toisiinsa, ja välitön väliin meneminen häiritsee tätä. Jos vanhemmat menevät vauvan luo joka kerta tämän herätessä, vauva oppii, että tarvitsee nukahtaakseen ruokaa, tyynnyttelyä ja seuraa. 

Ranskalaisvanhemmat ovat tarkkoja nukkumaanmenoajoista, jotta saavat parisuhdeaikaa iltaisin. Lasten tulee ymmärtää, etteivät he ole maailman keskipiste. 

Ranskassa syödään neljästi päivässä, noin neljän tunnin välein. Myös vauvojen (3-5 kk iästä alkaen) ruokailurytmi on tämä. Tyydytyksen lykkääminen tekee lapsista sitkeämpiä ja opettaa kestämään stressiä. Jatkuvasti ei napostella jotain pientä, vaan sitten kerralla syödään kunnolla. 

Ruokakasvatus alkaa heti ensimmäisistä ruuista. Ensimmäiset kiinteät ruuat ovat pinaattia, porkkanaa, kesäkurpitsaa ja vihreitä papuja. Vauvoja totutetaan erilaisiin makuihin. Päiväkotien ruokalistatkin suunnitellaan esteettisesti ja rakenteellisesti vaihteleviksi. (Suomessa vielä kouluissakin syödään haaleanvärisiä
 mössöjä. Minä tiedän, olen syönyt niitä vuodesta 1990 saakka.)

Ruokaa ei tarvitse syödä määrällisesti paljoa, mutta kaikkea täytyy maistaa. Ensin tarjotaan kasviksia, koska nälkä on suurin. Pääruokaan ei siirrytä, ennenkuin alkuruokaa on maistettu. 

Ranskalaiset vanhemmat eivät muuten sano levottomille lapsille "hiljaa" tai "lopeta" vaan "odota". Itsehillintä auttaa ottamaan huomioon myös muut.

Vanhemmat luovat rajat, joiden sisällä lapset voivat tehdä mitä haluavat. Se, että lapsia kuunnellaan ja ymmärretään, ei tarkoita, että heidän tahtonsa mukaan toimittaisiin. Jo vauvoille selitetään asioita, sillä heidän uskotaan ymmärtävän. Niille voi illalla sanoa, että nyt nukutaan aamuun asti. 

Kirjassa on paljon tutkimustietoa, joka vahvistaa ranskalaisten käytännöt toimiviksi. Läheskään kaikesta en ole samaa mieltä ranskalaisten kanssa, mutta joissakin asioissa he selvästi onnistuvat. 

Muista myös: 

Kysy synnytyksessä epiduraalia. Miksi ihmeessä tulisi tuntea kipua, jos se ei ole pakollista? 

 

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kommentti ilahduttaa aina! Kiitos!