Instagramissa enemmän: rakastu_arkeen
Olen saavuttanut taas unelmiani. Olen juuri muuttanut ihanaan kotiin, josta teemme hetki hetkeltä kauniimman. Olen saanut uuden työn, ja se on kävelyetäisyydellä kotoani. (Tämä on asia, jota olen myös kovasti toivonut!) Pidän työstäni, ja uudesta työyhteisöstä.
Olen löytänyt rakkauden, sellaisen mikä on oikeaa ja aitoa ja arvostavaa. Asiat ovat järjestyneet, toki olen aktiivisesti laittanut niitä järjestymään. (Uskon, että asiat järjestyvät, kun vain itse tekee kaikkensa ensin niiden eteen.)
On minullakin ollut aika, jolloin en toivonut oikeastaan mitään. Koin toivomisen turhaksi. Toivoin silloin kuitenkin, että löytäisin taas jotain suunniteltavaa tai jopa haaveiltavaa. Löysinkin sitten, kun oli sen aika. Opin myös sen, ettei kaikkien toiveiden ole tarkoitus toteutua. Tulee uusia asioita. Ja kaikkien toiveiden toteutuminen ei olisi minulle hyväksi. Tämän oppiminen oli kipeää ja vaikeaa. Olenkin sitten saanut tilalle jotain niin paljon parempaa, mitä olisin ikinä osannut toivoa.
Haave, unelma, toive, suunnitelma. Mikä tahansa nimitys käy. Kaikki nämä vievät eteenpäin. Elämän ei ole tarkoitus pysähtyä ennen kuolemaa. Siihen saakka on aikaa tehdä mitä haluaa.
En oikeastaan usko asioihin, joita ei voi todistaa. Jotenkin silti uskon, että että jos jotain haluaa oikein kovasti, ja siihen keskittyy ja toivetta kohti menee niin paljon kuin itse pystyy, niin loppu järjestyy jotenkin, toive toteutuu. En uskoisi tähän, ellei näin olisi tapahtunut minulle useita kertoja. Toki se voi olla vain oman ponnisteluni tulosta. Tai sitten se voi olla epätieteellistä höpöhöpöä. Oikeastaan minulle ei ole väliä, mistä toiveiden toteutuminen johtuu, olen vain kiitollinen, että näin on tapahtunut.
Onhan sinulla toiveita?
Niin, ja mitäs sitten, kun unelmat on saavutettu? No, silloin on aika keksiä uusia! Ne voivat olla pieniä, suuria, hassuja, mahdottomia, toteutettavissa olevia, jännittäviä, arkisia, tärkeitä tai millaisia vain.
Voi miten ihana kirjoitus! Itse tuntuu, että olen täysin jämähtänyt paikoilleni tähän valtavaan tyytymättömyyden tilaan... en uskalla hypätä pois, vaikka mieli on tehnyt jo pitkään.
VastaaPoistaOlen tehnyt elämässäni vain muutaman oikeasti rohkean valinnan- sellaisen, joista en etukäteen tiennyt, mitä niistä seuraa. Näin jälkikäteen voin sanoa, että ne ovat olleet parhaita valintojani! Rohkeutta! Tiedän kyllä tuonkin, että epämiellyttävään tilanteeseen tavallaan tottuu, ja siitä voi olla todella vaikeaa irroittautua.
Poista