lauantai 19. syyskuuta 2020

Haaveile, suunnittele ja muistele!








Tämä hetki, tässä ja nyt on ainoa, jota elämme. On turhaa murehtia menneitä, niitä ei voi muuttaa. Hyviä juttuja kannattaa silti muistella, sillä niistä saa hyvän mielen. Menneissä ei kuitenkaan kannata elää liikaa, sillä haaveilu ja suunnittelu vievät eteenpäin. 

En halua pysähtyä ja kuvitella, että kaikki on valmista. Me muutumme koko ajan, halusimme tai emme. Pitäisi pyrkiä siihen, että muutos olisi kohti parempaa. 

Haaveet ja suunnitelmat vievät kohti uutta. Saavutetut haaveet eivät kuitenkaan menetä merkitystään. Ei siis kannata ajatella, että jos saavuttaa haluamansa, olo muuttuu tyhjäksi, kun ei ole enää mitään mitä odottaa. 

Kun haaveilee pienistä asioista, haaveita voi saavuttaa lähes päivittäin. Niistä kannattaa opetella nauttimaan. Juuri nyt odotan sitä, että lähden ulos lenkille. Siellä alkusyksyn aurinko paistaa kultaisilla säteillä kaiken kauniiksi. Toki haaveilen isoistakin jutuista, ja niiden saavuttaminen saa mielen erityisen onnelliseksi. 

Aina ei saa sitä, mistä haaveilee. Sen sijaan saattaa saada jotain muuta, minkä huomaa alkuperäistä toivetta paremmaksi tai sopivammaksi. Usein kuvittelemme tietävämme mikä meille olisi parhaaksi, mutta jälkikäteen huomaamme olleemme väärässä. 

Joskus painan hyviä hetkiä mieleen ihan tietoisesti. Esimerkiksi, uidessani lämpimässä meressä Lindoksen rannalla, tunnustelin aurinkoa ja merta koko kehollani. Katsoin näkymää tarkkaan. Haistoin suolaisen meren. Keskityin hetkeen, jotta voin sen palauttaa mieleeni räntäsateessa tai nukkumaan mennessäni. Voin muistella yhtä täydellistä hetkeä ja haaveilla uusista vastaavista. 

Voin saada myös uusia haaveita, sellaisia joita en aiemmin olisi uskonut haaveilevani. 

En usko, että onnellisuuden tavoittelu tekee meidät onnettomiksi, kun emme toiveitamme aina saavuta. Uskon, että kun kiinnitämme huomiota pieniin, kauniisiin hetkiin, saamme elämäämme lisää iloa ja onnea. 


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kommentti ilahduttaa aina! Kiitos!