(ei niin) Tärkeitä tietoja eläimistä (mutta ihan parhaita)

Maja Säfström: Tärkeitä tietoja eläimistä 

Kustannus Nemo 

Kirja, jolle olen nauranut monta päivää. Ihan parhaita, ei niin tärkeitä tietoja suloisella kuvituksella. (Ja myös esikoululaiseni on tästä kirjasta tykännyt ihan tosi paljon, juuri sopivan mittaisia tekstejä hänelle.)

Kuvat kertokoot lopun tärkeän. 

Aikaansaamisen taika

Satu Pihlaja: Aikaansaamisen taika 

Työkirja

kustantaja Atena

Pidän erilaisista tehtäväkirjoista. Ajattelen parhaiten kirjoittamalla. Kun ajatukset laittaa paperille, ne selkiytyvät. 

Aikaansaamisen taika on työkirja, joten se sisältää paljon harjoituksia. Meillä on paljon ideoita ja toiveita, mutta ne eivät vain toteudu. Syy tähän on se, ettemme toteuta niitä. Usein suurin este ei ole ajan puute, tai puuttuvat taidot tai välineet. Suurimman esteen muodostaa mielemme. 

Tarvitsemmekin itsensäjohtamisen taitoja. Tässä pari ajatusta kirjasta: 

Ei ole mahdollista ennättää kaikkea, jos on kiinnostunut kaikesta. Silloin pitää kuunnella itseään, ja valita tärkeimmät asiat. Itse ajattelen tämän näin: Elämä on lyhyt, tehdään kivat asiat ensin.

Kun ison asian pilkkoo pienemmiksi palasiksi, ison asian saavuttaminen helpottuu. Välitavoitteisiin on helpompi päästä kuin kerralla maaliin. Palkitse itsesi saavutetuista tavoitteista. 

Aikaa ei voi hallita, mutta omia tekemisiä voi. 

Olen kalenteri-ihminen. Ja kalenterin tulee ehdottomasti olla paperinen. Rakastan sitä, että asiat ovat järjestyksessä. Pidän myös kirjoista. Ajattelen parhaiten kirjoittamalla. (Kun ajatukset laittaa paperille, ne selkiytyvät.) Tässä tehtäväkirjassa yhdistyvät nämä kaikki. 

Kirjan kirjoittaja on toiminut psykologina ja psykoterapeuttina. 

Terveellinen ravinto, rentouttava uni

Tämän vieraskynä-postauksen on kirjoittanut SomniShopin tiimin lääkäri Jan Werde. Postauksen lopussa olevan linkin klikkaaminen ei tuo minulle tuloja. 

Miksi terveellinen ravinto vaikuttaa uneen?

Rentouttavalla unella ja terveellisellä ravinnolla on tärkeä merkitys fyysisen ja henkisen hyvinvoinnin kannalta. Nykypäivänä valitettavasti kumpaakaan näistä ei voi pitää itsestäänselvyytenä. Nukahtamis- ja univaikeudet ovat pääsyy huonoihin yöuniin. Usein kuitenkin unohdetaan, että huono uni ja epäterveellinen ravinto kulkevat käsi kädessä. Ennen kuin etsii ratkaisua lääkekaapista, on vilkaisu ruokalistaan paikallaan.

Ajoita oikein

Useat meistä tiedostavat, että tasapainoisella ruokavaliolla voi vaikuttaa positiivisesti omaan terveyteen ja hyvinvointiin. Lisäksi sillä on vaikutusta myös nukkumiseen. Joka syö hyvin, nukkuu paremmin. Avainasemassa on etenkin illallinen. Vanha viisaus ei ole menettänyt merkitystään - syö aamiaista kuin kuningas, lounasta kuin prinssi ja illallista kuin kerjäläinen. Iltaisin ei tule vaatia elimistöltä liikoja. Kun ruoansulatus on käynnissä, keho ei voi rentoutua ja nukahtaminen kestää kauemmin.

Iltaisin tulisi välttää etenkin rasvaisia ja lihapitoisia ruokia, sillä niiden nauttimisen jälkeen  ruoansulatuskanava joutuu työskentelemään erityisen pitkään. Kiireisessä työelämässä illallinen on kuitenkin monille päivän pääruoka. Olisi silti tärkeää yrittää koostaa ateria  kevyistä, helposti sulavista ainesosista. Ruoka-aikaa ei myöskään tulisi venyttää liian pitkälle iltaan. Ruoansulatuskanavalle olisi hyvä antaa noin kaksi tuntia aikaa hoitaa tehtävänsä, ennen kuin on aika mennä nukkumaan.

Ruoan laadun ja määrän lisäksi on olemassa myös muita vinkkejä, joiden avulla nukkua paremmin.

Tryptofaani ja serotoniini

Serotoniinilla on iso merkitys unen säätelyssä. Tätä aivojen välittäjäainetta kutsutaan arkikielessä usein myös yhdeksi onnellisuushormoniksi. Serotoniini vaikuttaa mielialaan (sen vajaus voi ilmetä alakulona) ja uni-valverytmiin. Kun serotoniinitasot ovat kunnossa, myös mieli on rento ja tasapainossa. Lisäksi nukahtamis- ja univaikeuksia esiintyy tällöin harvemmin.

Serotoniinitason ylläpidolle tärkeää on tryptofaanin riittävä saanti. Tryptofaani on aminohappo, josta elimistö muodostaa serotoniinia. Aminohapot taas ovat proteiinista saatavia rakennusaineita. Tryptofaania saakin monista proteiinipitoisista ruoista, kuten lihasta. Kun syöt yhden proteiinipitoisen aterian, saat tryptofaanin lisäksi myös joukon muita aminohappoja. Kaikki nämä aminohapot haluavat päästä yhtä aikaa aivoihin, jolloin ne tukkivat toistensa tien. Tryptofaanin on hankala päästä aivoihin, jossa sitä kuitenkin tarvitaan serotoniin muodostamiseen.

Serotoniinin valmistuksen kannalta ihanteellista olisikin syödä elintarvikkeita, joiden tryptofaanipitoisuus olisi mahdollisimman korkea samalla, kun proteiinin osuus olisi pieni. Tällaisia ruokia ovat muun muassa banaanit, kaako, kaurahiutaleet, kananmunat sekä cashew- ja saksanpähkinät. Edellä mainittuja elintarvikkeita syömällä voi itse nostaa elimistön tryptofaani- ja serotoniinitasoja, mikä edesauttaa parempaa unta.

Magnesium

Magnesium on tunnettu apu urheilusta johtuviin lihaskramppeihin, sillä se auttaa lihaksia rentoutumaan. Samasta syystä sillä on tärkeä merkitys myös nukahtamisen kannalta. Kun lihakset ovat rennot, koko keho alkaa rentoutua, mikä taas valmistaa sitä alitajuisesti nukkumaan. Jos veressä ei ole tarpeeksi magnesiumia, lihakset pysyvät jännittyneinä ja jalat ovat levottomat ja voivat jopa krampata öisin. Seurauksena on usein nukahtamis- ja univaikeuksia.

Siksi onkin tärkeää varmistaa magnesiumin riittävä saanti. Kun ruokavalio on tasapainossa, magnesiumin 300 milligramman päivittäisen tarpeen tulisi täyttyä automaattisesti. Mikäli tämä ei onnistu, on syytä syödä tarkoituksenmukaisesti elintarvikkeita, etenkin hedelmiä ja vihanneksia, joissa magnesiumia on. Erityisesti banaani, pinaatti ja pavut ovat hyviä magnesiumin lähteitä.

Melatoniini

Melatoniini on aivoissa erittyvä hormoni. Se on vastuussa esimerkiksi väsymyksen tunteen syntymisestä. Kun ulkona on valoisaa, hormonin eritys on pienimmillään. Pimeän tullen melatoniinin eritys kiihtyy ja väsymys iskee. Stressaantuneena tai uni-valverytmin ollessa epäsäännöllinen myös melatoniinitasot menevät sekaisin. Elimistö kuvittelee, ettei ole aika mennä nukkumaan, vaikka yö olisi jo pitkällä.

Melatoniinia ei kuitenkaan erity vain ihmisen aivoissa. Myös eläimet ja jotkut kasvit pystyvät tuottamaan sitä. Erityisesti pähkinät, kuten saksanpähkinät ja mantelit, ja jotkut mausteet, kuten kaneli, sisältävät suuria määriä melatoniinia. Lasillinen mantelimaitoa tai kourallinen saksanpähkinöitä ennen nukkumaanmenoa on helppo kotikonsti nostaa omaa melatoniinitasoa. Väsymys tulee oikeaan aikaan ja nukahtaminen on helpompaa.

Sokeria veressä

Verensokerista puhuttaessa ensimmäisenä tulee mieleen diabetes. Diabeetikoiden verensokeri pysyy korkealla pitkän aikaa. Tämä on kaikkea muuta kuin terveellistä, eikä siitä ole hyötyä nukkumisenkaan kannalta. Uusimpien tutkimusten mukaan on kuitenkin huomattu, että korkea verensokeritaso vaikuttaa positiivisesti eri semiokemikaalien syntymiseen aivoissa. Kun hermot saavat sokerista riittävästi energiaa, ne pystyvät tuottamaan nopeammin aivojen välittäjäaineita, kuten serotoniinia ja melatoniinia.

Diabeetikoiden pysyvästi korkean verensokerin sijaan kyse on ennemminkin elintarvikkeista, joilla on korkea glykeeminen indeksi. Tällaiset ruoat nostavat verensokerin nopeasti, jolloin vereen vapautuu insuliinia. Tarkoitus ei siis ole pitää verensokeria jatkuvasti korkealla, vaan tarjota hermosoluille tarpeeksi sokeria oikeaan aikaan. Pasta ja riisi ovat hyviä esimerkkejä elintarvikkeista, joiden glykeeminen indeksi on korkea. Etenkin jasmiiniriisin hiilihydraatit vapautuvat nopeasti elimistöön. Lisäksi se on terveellistä ja siksi suositeltavaa paremman unen takaamiseksi.

Kahvi

Nykypäivän kiireisessä arjessa monille ei tulisi kuuloonkaan luopua kahvista. Jos kahvia juo liian myöhään, sen piristävä vaikutus kostautuu usein nukkumaan mentäessä. Lisäksi sen säännölliseen nauttimiseen tottuu. Ajan kuluessa kofeiinia on saatava suurempi määrä, jotta aiempi teho saavutetaan. Tämä taas voi sekoittaa uni-valverytmin.

Terveellisen ja tasapainoisen ruokavalion lisäksi rentouttavan ja palauttavan unen kannalta merkittävä tekijä on oikeanlainen unihygienia. Tähän kuuluvat esimerkiksi säännöllinen uni-valverytmi ja rauhallinen uniympäristö. Jos haluat lisää tietoa, kuinka parantaa nukkumistottumuksia, nukkua rauhassa läpi yön ja herätä aamulla virkeänä, käy tutustumassa osoitteeseen: https://somnishop.fi .

  

Savulohivoileipäkakku

Minun suosikkivoileipäkakkuni, savulohivoileipäkakku.

Pohjan teen tavallisesti ruisleivästä ja vaaleasta leivästä vuorotellen (kostutus kalaliemellä), tähän kakkuun tuli vain ruispaahtoleipää, ja olisi kyllä kaivannut ihan oikeaa ruisleipää (unohdin ostaa..).

Täytteeksi savulohta + tuorejuustoa (esim. savulohi-piparjuuri) (mukaan voi laittaa vielä purkillisen ranskankermaa)+ sitruunaa ja ripaus pippuria ja toiseksi täytteeksi keitettyä kananmunaa, ruohosipulia ja ranskankermaa (hiukan ehkä paprikaa tai chiliä). Kuorrutus savulohitäytteellä. Koristeita oman maun mukaan. 

Kakun voi tehdä suoraan lautaselle tai kakkuvuokaan. Jos teen pyöreän kakun, teen irtoreunusvuokaan, koska se on helpompi kasata siihen. 

Helppo ohje, voi tehdä vaikka iltapalaksi! 

Mustikkapiirakkaa ja kaurahiutale-suklaapaloja

Mustikkapiirakka 

Tällä ohjeella voi tehdä mitä tahansa piirakkaa - mustikoiden tilalla voi käyttää muita marjoja, hedelmiä (esim. omenaa) tai vaikka rahkaa. Ohjeessa käytetään mittana lasia, minun lasi on pieni Iittalan Kartio-lasi. 

* 

Voitele paistoa kestävä uunivuoka ja jauhota korppujauholla. 

* 

Sekoita 4 lasillista vehnäjauhoja + 2 lasillista sokeria + 2 tl leivinjauhetta + 2 rlk vaniljasokeria + 250 g sulatettua margariinia. 

Jaa taikina puoliksi. Toiseen puoleen lisää 1 lasillinen piimää + 1 kananmuna. Levitä tämä puolisko vuokaan. 

Kaada pohjan päälle täyte, esimerkiksi mustikoita + 200g rahkaa / maustamatonta jugurttia / kermaviiliä + hiukan sokeria. 

Ripottele päälle toinen puoli taikinasta. 

* 

Paista 200 asteessa noin puoli tuntia (kiertoilmauunissa vähemmän).

* 

Kaurahiutale-suklaapalat

* 

Sulata 175 g voita pienessä kattilassa. Lisää 150 g tummaa suklaata ja anna sulaa voin sekaan. Lisää 3 dl sokeriia + ripaus suolaa + 2 tl vaniljasokeria + 2 munaa + 2 dl vehnäjauhoja. 

Voit sekoittaa taikinan vaikka haarukalla, ei tarvitse vatkata. 

* 

Kaada taikina uunivuokaan, jossa on leivonpaperi. Paista 175 asteessa (kiertoilmauunissa, tavallisessa 200 asteessa) noin 8 minuuttia. 

* 

Paistamisen aikana sulata samassa kattilassa 150 g voita. Lisää 2 dl fariinisokeria + ripaus suolaa + 5 dl kaurahiutaleita. 

(Älä käytä pikakaurahiutaleita, tavallisten kaurahiutaleiden koostumus on kivempi!) 

Kaada seos pohjan päälle ja laita uuniin paistumaan vielä 8 minuutiksi. 

* 

Anna valmiin paistoksen jäähtyä, mielellään jääkaapissa, niin se on parhaimmillaan. 

* 

Luettavaa koko vuodeksi

Kokosin aiemmin lukemiani kirjoja yhteen postaukseen. Tässä siis kirjavinkkejä vaikka koko vuodeksi! 

Rywka Lipszyc: Ghettopäiväkirja 

Auschwitzin raunioista vuonan 1945 löytynyt päiväkirja kertoo nuoren tytön elämästä Lodzin ghetossa. Uskomatonta, että vieläkin löytyy tarinoita luettavaksi. 

*

Simo Muir: Ei enää kirjeitä Puolasta

Yhden suvun tarina toisen maailmansodan ajalta. Kirjasta selviää, miten Suomen juutalaiset kokivat sodan. 

*

Ingrid Von Oelhafen: Kolmannen valtakunnan kadotetut lapset

Tästä aiheesta en ole aiemmin lukenutkaan. Saksalaiset varastivat lapsia saksalaistettavaksi. Tässä yhden sellaisen lapsen tarina. 

*

Martin Pistorius: Mykkä huuto - Poika, joka jäi oman kehonsa vangiksi

Tositarina pojasta, joka menettää puhe- ja liikkumiskykynsä. Vuosien jälkeen hänen mielensä alkaakin taas toimia, ja hän ymmärtää, mitä hänen ympärillään tapahtuu. Hän ei vain pysty kommunikoimaan kenenkään kanssa. 

(Samantapainen tarina, tosin fiktiota, on Marian Keyesin Nainen joka varasti elämäni.)

* 

Paula Havaste: Veden vihat

Aiemmat osat Tuulet vihat ja Maan vihat kannattaa lukea ensin. Havaste kirjoittaa mielenkiintoisesti siitä, miten ennen elettiin. 

* 

Paul Fischer: Rakastettu johtaja ylpeänä esittää

Pohjois-Koreaan kidnapattujen ohjaajan ja näyttelijän tarina siitä, kuinka he tekivät elokuvia Kim Jong-Ilille. 

*

Lucy Dillon: Ikuisen onnen salaisuus

Turvallinen rakkaustarinakirja syksyn iltoihin, kun ei jaksa murehtia ja haluaa hyvän mielen. 

* 

Andrew Blackwell: Aurinkoloma Tsernobylissä

Kauneutta löytyy niin öljykentiltä kuin Tyynenmeren roskapyörteeltä. Blackwell matkustaa maailman saastuneimpiin paikkoihin ja huomaa, ettei ihminen helpolla voita luontoa. 

*

Sami Minkkinen: Havaintoja parisuhteesta

Sellaisen miehen havaintoja parisuhteistaan, jolla on pikkuvaimo ja joka on pikkuisen homo, nämä omien sanojensa mukaan (ja joka käyttää silloin tällöin vaimonsa alusvaatteita). 

* 

Bill Bryson: Sisään

Kaiken kotiin liityvän historiaa. Muuten mielenkiintoinen, mutta liian pitkä. En olisi jaksanut ihan näin tarkkaa kuvausta lukea siitä, miksi eteinen on eteinen. 

*

Romain Puertolas: Tyttö joka nielaisi Eiffel-tornin kokoisen pilven

Tarina äidinrakkaudesta. Kirja on kuin satu. Kamala, ihmeellinen, hauska satu. 

*

Hilary Boud: Täydellinen avioliitto

Valitsin kirjan luettavaksi ihan nimen takia. Kukapa ei täydellistä avioliittoa haluaisi? No, tästä kirjasta sitä ei löytynyt. (Ainakaan minun mielestäni kirjan avioliitto ei ollut täydellinen, mutta mikseipä eri mieltäkin voisi olla..) 

*

Liane Moriarty: Nainen joka unohti

Nainen joka unhti 10 vuotta elämästään. Olisi kamalaa unohtaa edelliset kymmenen vuotta, ne kun ovat olleet melkolailla parhaat vuodet elämästäni! Mitkä tahansa muut kymmenen vuotta, mutta ei juuri edellisiä!

Naisen muisti palailee pätkittäin, ja näitä välähdyksiä on mielenkiintoista seurata. Tykkäsin tosi paljon Moriartyn aiemmistakin kirjoista. Suosittelen lukemaan! Nainen joka unohti on kevyttä luettavaa, mutta ainakin minä sain paljon ajateltavaa tämän myötä. 

* 

Kalle Lähde: Happotesti 

Nykyisin raitistunut Lähde kertoo esikoisteoksessaan alkoholismistaan. Minulle kun ei miestä vahvempi oikein maistu, niin tunsin kammottavaa myötäkrapulaa kirjaa lukiessani. Ällistyttävää päästä alkoholistin pään sisälle näkemään, mitä siellä liikkuu. 

*

Herman Koch: Illallinen

Kirja, jossa oli yllättävä loppuratkaisu! En oikein osaa kertoa kirjasta mitään, sillä tämä pitää lukea itse. Raikkaan erilainen kirja. 

*

Julie Berry: Kunnes kerron totuuden

Nuortenosastolta löytynyt kirja, jonka kieli on töksähtelevää ja kaikki adjektiivit tuntuvat puuttuvan. Paljon pitää kuvitella itse. Tarinaan pääsee kuitenkin pian mukaan, ja se on ihan perus. Eli tällainen "välikirja", jonka voi lukea paremman puutteessa. (Tai ehkä en vain kuulu kohderyhmään.. 

*

Kaisa Viitanen & Katja Tähjä: Paperittomat

Kuvitettu teos kertoo paperittomien ihmisten tarinoita. Koska lyhyet tarinat raapaisevat vain pintaa, jää lukijalle monta kysymystä ilman vastausta. Jokaisesta kirjan henkilöstä saisi oman kirjansa. Paperittomia on valtava määrä, ja heillä on hyvin erilaisia tarinoita takanaan. Mielenkiintoinen kirja, lue tämä. 

*

Naoki Higashida: Miksi minä hypin

Mielenkiintoinen kirja sille, jolla on kokemusta autismista tai halu ymmärtää autisteja. Mutta niille, joita aihe ei henkilökohtaisesti kosketa, tylsähkö kirja. Vaikka kirja on autistin kirjoittama, olen lukenut aiheesta mielenkiintoisempiakin kirjoja. 

*

Käcko: Tapa minut, äiti 

Miltä tuntuu taistelu lapsen puolesta, joka haluaa kuolla? En olekaan moneen vuoteen lukenut anoreksiasta. Ihmisen mieli on ihmeellinen ja pelottava. Se voi sairastua samalla tavoin kuin kehokin. Tarina ei ollut niin raaka, kuin se olisi voinut olla. Hyvä näin. 

*

Ally Condie: Tarkoitettu, Rajalla ja Perillä 

Nuortenosastolta löytynyt dystopia-trilogia (näitä olen nyt lukenut). Sellainen ihan hyvä, mutta kyllä nämä alkavat muistuttaa toisiaan. Yhteiskunta valvoo kansalaisiaan, kaikki on ennustettavissa ja kaikki on valmiiksi mietitty. Päähenkilö Cassie kuitenkin rikkoo rajoja, eikä suostu noudattamaan valmiita määräyksiä. 

Maya Van Wagenen: Suosittu

Epäsuosittu, 13-vuotias Maya kokeilee 50-luvun ohjeita tullakseen suosituksi. Samalla hän kirjoittaa päiväkirjaa siitä, kuinka se onnistuu. Kirjassa on onneksi myös valokuvia, joista näkee, millainen Maya on. 

Jokaisen nuoren, joka ei tunne olevansa tarpeeksi suosittu, kannattaisi lukea tämä kirja. Päiväkirja on kepeä ja helppolukuinen. 

Antoine Laurain: Punaisen muistikirjan nainen

Kirjakauppa Punaisen vihkon omistaja Laurent löytää käsilaukun, joka kuuluu naiselle, joka kirjoittaa ajatuksia punaiseen muistikirjaan. Laurent haluaa löytää laukun omistajan, joka on Laure. 

Rakastin tätä kirjaa koko sen pienen hetken, jonka sen lukeminen kesti. Kirjassa olisi saanut olla enemmän sivuja, olisin halunnut pysyä tässä maailmassa, jossa joku haluaa löytää tuntemattoman naisen käsilaukun sisällön perusteella, vielä pitkään. Tuli mieleen, löytäisikö joku minut käsilaukkuni perusteella?

* 

Nicolas Barreau: Meillä on aina Pariisi

Toinen Pariisiin sijoittuva kirja. Tässäkin kirjassa on pieni kauppa, tässä tosin myydään käsinmaalattuja kortteja. Jotakin näissä ranskalaisissa kirjoissa on.. Rakkautta tietysti, mutta jotain muutakin. En tiedä. Nyt haluan lukea kolmannenkin kirjan, joka sijoittuu Pariisiin! 

*

Cecelia Ahern: Valintojen vuosi

Mitäpä muutakaan Cecelia Ahern kirjoittaisi, kuin hyvän kirjan. Valintojen vuosi kertoo epätodennäköisestä ystävyydestä, puutarhasta ja erilaisista suhteista. Minusta silti paras Ahernin kirja on P.S. Rakastan sinua. 

*

Maeve Binchy: Kastanjakadun väki

Kastanjakadun väki on vuosikymmenten aikana syntynyt novellikokoelma, joka on koottu kirjailijan kuoleman jälkeen yhteen. Jokainen novelli on hyvä. Niin hyvä, että toivoisin jokaisesta tarinasta olevan oman romaanin. Minulle novellit ovat liian lyhyitä, mutta ihaniahan kaikki Binchyn kirjoitukset ovat. Irlantia ja rakkautta. 

* 

Lotta Nuotio: Yksi miljoonista - Modin pako Syyriasta

Ajankohtainen kirja kertoo tarinan pakolaisvyöryn takaa. Jokaisella turvapaikanhakijalla on tarinansa. 

*

Marceline Loridan-Ivens: Isä, et koskaan palannut

Viisitoista vuotias Marceline joutuu keskitysleirille isänsä kanssa. Seitsemänkymmentä vuotta myöhemmin hän kirjoittaa isälleen. Tämä on erilainen keskitysleirikirja. Kirjassa ei niinkään kerrota, mitä tapahtui, vaan ennemminkin, miltä se tuntui. 

* 

Aila Ruoho: Vartiotornin varjossa

Kymmenet entiset jehovantodistajat kertovat siitä, kuinka oma suku ja yhteisö voi kääntyä vastaan. Uskonnoilla on uhrinsa Suomessakin, ihan suomalaisten keskuudessa. 

*

Marie Jalowicz Simon: Sitten juoksin pakoon

Kertomus siitä, kuinka nuori juutalaisnainen selvisi Berliinissä maan alla. Sattumien sarja, joiden avulla hän vältti joutumisen keskitysleirille.
Lue.

*

Anneli Kanto: Pyöveli

Jonkunhan sekin työ täytyi hoitaa.
Fiktiivinen kertomus, taustalla paljon tottakin. Tällaista elämä ehkä oli neljäsataa vuotta sitten. Tarinaa kerrotaan kolmen eri henkilön kautta. Tätäkin suosittelen.

*

Niina Hakalahti: Sydänystävä

Elämä muuttaa ihmisiä. Tuttu voi muuttua tuntemattomaksi. Hakalahti kirjoittaa hyvin.

*

Maggie O'Farrell: Varoitus tukalasta helteestä 

Grettan aviomies katoaa lehteä ostaessaan. Tapausta pohtivien (aikuisten) lasten tarinat ovatkin kiinnostavampia kuin se, miksi perheen isä hävisi. 

*

Kate Morton: Paluu Rivertoniin

Rakkaustarina ja sukutarina edellisen vuosisadan alusta. Historiallisten kertomusten ystäville. Mielestäni kirja olisi voinut olla vähän lyhyempikin, välillä meinasi pitkästyttää. 

*

Sophie Kinsella: Himoshoppaaja korjaa potin 

Lopultakin se tapahtui, mitä olen koko Himoshoppaaja-sarjan ajan odottanut! Eli Becky ei ostele kaikkea turhaa! Muuten ihan hömppäkirja, jollaiseksi tämä on tarkoitettukin. 

*

Annie Hawes: Extra virgin, Kypsä poimittavaksi ja Calabrian perintö

Minun haaveilusarja. Olen lukenut tmän sarjan jo monta kertaa, haaveillut oliivipuista ja Italiasta. Tuskin siellä enää samanlaista on, kuin kahdeksankymmentäluvun alussa, (jolloin Hawes Liguriaan muutti), mutta saahan sitä haaveilla omasta kivitalosta vuorenrinteellä ja sitruunapuusta..

*

Inga Röning: Unisammakko

Sille, joka oli raskaana, ja luki kirjan Hippiäinen. Sille, jolla on pieni lapsi. 

* 

Marian Keyes: Nainen joka varasti elämäni

Elämänohjeita. Joskus saa mitä haluaa, joskus saa mitä tarvitsee ja joskus saa mitä sattuu saamaan. Niin totta.

Halvaantunut Stella kommunikoi silmänräpäys kerrallaan. Kirjassa on tietysti rakkaustarina. 

* 

Fausto Brizzi: 100 Onnen päivää

Onneksi loppuratkaisu kerrotaan heti kirjan alussa. Lucio sairastuu syöpään, ja päättää elää elämänsä viimeiset 100 päivää merkityksellisesti. 

*

Kristiina Vuori: Kaarnatuuli

Historiallinen romaani. Kaikille niille, jotka pitävät kertomuksista siitä, millaista oli ennen. Mitä syötiin, miten sairauksia hoidettiin, miten pukeuduttiin, miten asuttiin.. Ja toki rakkautta on myös mukana!

*

Veera Vaahtera: Sattumalta sinun

Perushömppärakkaustarina. 

*

Jos haluat tietää, millaista ehkä oli romaniperheiden elämä 70-luvulla, lue 

Kiba Lumbergin Musta perhonen

Hevosia, laulajia ja puukkoja, pimeän viinan myyntiä ja kaikenlaista kurjuutta. Kirjailija on itse katkaissut siteensä romaniyhteisöön 13-vuotiaana.

*

Jos haluat tietää, millaista on elää vanhoillislestadiolaisessa perheessä (nyt tai muutama vuosikymmen sitten), lue 

Maija-Leena Rovan Uskonsota keittiössä

Vanhoillislestadiolaisuudesta eronneiden kertomuksia siitä, miksi he erosivat yhteisöstä. (Aila Ruohon Vartiotornin varjossa kertoo Jehovan todistajista eronneiden ajatuksista)

*

Jos haluat kuvitella, millaista elämä oli rautakaudella, lue 

Johanna Valkaman Itämeren Auri

Mutta miksi historiallisten kirjojen päähenkilö on aina parantaja? 

*

Jos haluat kuvitella, millaista elämä on sivilisaation romahdettua, lue 

Matthew Matherin Kybermyrsky

Miten selvitä talvimyrskyn keskellä Manhattanilla sähköjen katkettua, kun ruokaa ja apua ei tule mistään? Melkein itselläkin tekee mieli hamstrata säilykkeitä. 

*

Rick Yancey: 5. aalto

Kun ulkoavaruuden oliot hyökkäävät, vain vahvimmat selviytyvät. Tiedät kyllä, ne hyökkäävät tietysti Amerikkaan.

Vinkki: Hamstraa hirmuisesti ruokaa ja pysyttele yksin. 

*

Siiri Enoranta: Nokkosvallankumous

Harvoin luen sellaista kirjaa loppuun, josta en pidä. Nyt luin. Kirjassa oli turhia, juoneen liittymättömiä tapahtumia ja liian vaikea ihmissuhde. Odotin koko ajan, että kirja muuttuu hyväksi, mutta ei. 

No, maailmanloppukirja tämäkin. 

*

Victoria Hislop: Saari 

Millaista elämä on, kun saa taudin, josta ei voi parantua? Kun joutuu eroon perheestään, ja aloittamaan elämänsä tuntemattomien seurassa? Millaista on rakastua, ja rakastua uudestaan, luvattomasti? 

Kreetalle sijoittuva tarina on kerrottu kauniisti, vaikka itse kertomus on ajoittain surullinen. 

*

Anna Jansson: Amorin kiehkurat

Rakkausromaani, joka on juuri niin rentouttava, kuin toivoa voi. Sopivan hömpät hahmot eikä liikaa kiemuroita takaavat aivot narikkaan - lopputuloksen. kampaamoon sijoittuva hyväntuulinen ja hauska kirja. 

*

Kristine Barnett: Ihmeellinen mieli. Poikani tarina

Kirja kertoo siitä, kuinka autistisesta pojasta kasvoi maailman älykkäin poika. Sinulle, joak pidät Torey Haydenin kirjoista. 

* 

Veera Vaahtera: Kevyesti kipsissä

Perushömppä. 

* 

J.K.Rowling: Harry Potter ja kirottu lapsi

Näytelmän muotoon kirjoitettu tarina siitä, mitä tapahtuu Harry Potterin perheelle yhdeksäntoista vuotta myöhemmin viimeisestä kirjasta. Aluksi näytelmän lukeminen tuntui kummalliselta (en lue näytelmiä koskaan), mutta äkkiä siihen tottui. 

Toki olisin mieluummin lukenut kirjaa, jossa paikkoja olisi kuvailtu ja maailmaan olisi päässyt paremmin sisälle. 

* 

Nuorille ja Suomen linnassa asuville

Sanna Isto: Maan alaiset

Suomen linnan alla asuu joukko olioita, jollaiseksi Metuli muuttuu. Lasten ja nuorten versio kirjasta Muodonmuutos (Franz Kafka). 

* 

Andrew Blackwell: Aurinkoloma Tsernobylissä

Kauneutta löytyy niin öljykentiltä kuin Tyynenmeren roskapyörteeltä. Blackwell matkustaa maailman saastuneimpiin paikkoihin ja huomaa, ettei ihminen helpolla voita luontoa. 

* 

Enni Mustonen: Ruokarouva

Kirja, jossa ei tapahdu juuri mitään. Ruokarouvassa kotoillaan. Tapahtumat sijoittuvat vuosille 1914-1918, eli kyse on historiallisesta romaanista. Koko Syrjästäkatsojan tarinoita - sarja on hyvä, mutta tämä viimeisin kirja on paras. 

*

Enni Mustosen Ruokarouva oli sen verran mukava lukukokemus, että päätin lukaista hänen aiempaa tuotantoaankin. 

Pohjatuulen tarinoita - trilogian kirjat Lapinvuokko, Jääleinikki ja Kultarikko olivat sellaisia ihan hyviä kirjoja, joita voi aikansa kuluksi lukea. Rakkautta tietysti, ja entisten aikojen kuvausta. Nämä kirjat eivät kuitenkaan olleet yhtä hyviä kuin Syrjästäkatsojan tarinat. (Sen trilogian voisin oikeastaan lukea uudestaan.) 

*

Veronica Rothin trilogia (joka löytyi nuorten aikuisten osastolta - ajatella, että sellainen on erikseen) taas sijouttuu tulevaisuuteen. Ihmiset on jaettu erilaisin ryhmiin, ja heidä tulee noudattaa ryhmänsä sääntöjä tiukasti. 

Outolintu, Kapinallinen ja Uskollinen kertovat taistelusta oikean ja väärän puolesta, toki rakkaudesta ja siitä, miten päähenkilö kasvaa ja etsii itseään ja omaa persoonallisuuttaan maailmassa, jossa luonteenpiirteet merkitsevät kaikkea. Ensimmäinen kirja on ihan hyvä, mutta toinen ja kolmas eivät oikein enää. Sarjaan kuuluva neljäs kirja nimeltään Neljä taasen oli jo pettymys. 

*

Aloitin myös toisen tulevaisuuteen sijoittuvan trilogian. Veronica Rossin Paljaan taivaan alla - kirjassakin maailma on tuhoutunut. Ihmiset elävät kuvun alla suojassa maailmasta. Tosin eivät kaikki, vain hyväosaiset. Kirjan toinen päähenkilö elää vaarallisessa maailmassa ja toinen suojassa virtuaalimaailmassaan. Heidän tiensä kuitenkin kohtaavat, ja alkaa seikkailu. 

Arne Nevanlinna: Pako

Kaksi nuorta kohtaavat toisensa Dresdenissä vuonna 1945, ja jatkavat matkaansa Yhdysvaltoihin. Tarina alkaa lupaavasti, mutta jokin katoaa samalla, kun päähenkilöt nousevat laivaan kohti uutta elämää. 

*

Sitten vielä yksi lyhyt kirja, jonka lukaisee yhdeltä istumalta. Tim Walkerin Lost in Suomi kertoo siitä, millaisia me suomalaiset olemme amerikkalaisen silmin. Kirjasta löytyy kummallisia tapoja, ja olisinkin toivonut kirjalle lisää jatkoa. Ainahan sitä on pikkuisen kiinnostunut, mitä muut ajattelevat kotimaastamme. 

*