Tavaravaivaisen tunnustuksia
kustantaja Kirjapaja
Rakkailla tavaroilla on usein tarina. Mutta tarvitseeko niillä olla? Tiedämmekö edes aina tavaroiden tarinan?
Joskus tarinat vain kuormittavat. Joku tavara on vaikka kulkenut suvussa aina, mutta itsellämme ei ole sille käyttöä eikä tunnesidettä. Säilytämme tavaraa velvollisuudentunnosta.
Isomummon kahviastiastosta on vaikea luopua.
Kaapin henki on oivallisia kysymyksiä esittävä kirja, joka saa pohtimaan omaa tavarasuhdetta.
Tavaroiden hankkiminen, säilyttäminen, huoltaminen ja hävittäminen vie aikaa ja energiaa. Tavarat eivät ole koskaan hyviä sijoituksia, niiden jälleenmyyntiarvo on olematon, omiaan ei koskaan saa pois.
Tunnearvoa ei voi muuttaa rahaksi.
Tavaroiden taika on siinä, että ne saavat olomme tuntumaan turvalliselta, ja siksi niistä on vaikeaa luopua.
Kaapin henki esittelee tavaroiden historiaa. Me tämän hetken keski-ikäiset muistamme lapsuutemme tärkeät lelut, mutta muistavatko lapsemme? Lelujen ja tavaroiden määrä on lisääntynyt räjähdysmäisesti.
Kirjassa pohditaan syitä muumimukien keräilyyn ja muistellaan jo unohtuneita tavaroita (kuten muropakettien leluja). Lisäksi siinä on asiaa sisustamisesta, Ikeasta, valinnanvaikeudesta, vaatteista, minimalismista, kirjoista, talounelmista, kirjoista ja valokuvista; siis kaikesta siitä, mistä elämämme koostuu.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kommentti ilahduttaa aina! Kiitos!