Löysin jälleen yhden aiemmin kirjoittamani postauksen kodin järjestelyyn liittyen. Tässä muutama ajatus siitä, miksi koti ei pysy järjestyksessä.
Konmari-metodin mukaan riittää, kun kertaalleen järjestää kotinsa, ja sen jälkeen on tarkkana, mitä uutta kotiinsa tuo. Ei se ihan näinkään mene. Ainakaan, ellei asu yksin.
Pyykkikasa kasvaa hetkessä valtavaksi, jos isommalla porukalla käy reissussa tai perheessä sairastellaan (ja pyykinpesijä on se potilas). Meillä ei ole kuivausrumpua, joten talvisaikaan pyykkiä ei pääse kuivattamaan sitä mukaa, kun sitä saisi pestyä. (Tämän takia pesenkin pyykkiä joka päivä.)
Silitettävien vaatteiden pino kasvaa, jos silittäjällä on ylimääräisiä menoja eikä vaatteita jaksa tai ehdi silittää. Likaisia astioita tulee enemmän, mitä koneeseen sopii, jos kutsuu ystäviä syömään.
Tähän tosiaan joku sairastuminen tai ylityöpäivä, ja koti on sekaisin. (Tai jos on luonteeltaan sellainen, ettei kodin järjestely oikein huvita. Silloin näin käy useamminkin.)
Mieluisin kotityöni on pyykkien peseminen (konehan ne pesee), ja imurointikin on aika kivaa (varsinkin se ropina on kivaa - tulee tehokas olo).
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kommentti ilahduttaa aina! Kiitos!