keskiviikko 30. tammikuuta 2019

Koti kuntoon ilman rahaa



Minna Koivisto: koti kuntoon ilman rahaa tai rakentamista

Sotkuinen tai epäviihtyisä koti aiheuttaa harmia ja tyytymättämyyttä. Itselleni viihtyisä koti on aivan ehdoton, jotta tuntisin elämäni hyväksi. Kodin pitää antaa energiaa, ei viedä sitä. 

No, kuinka siis saada koti kuntoon, tai ennenkaikkea järjestykseen? Kirja sisältää napakasti kirjoittettuja ohjeita ja ideoita kodin järjeestykseen saamiseksi ja järjestyksessä pitämiseksi. 

Jokaiselle huoneelle on oma lukunsa, joten kirjaa voi lukea missä järjestyksessä haluaa. Selkeä rakenne ja tiiviit kappaleet tekevät kirjasta helposti sisäistettävän. 

Kirjan alussa esitellään syitä, miksi koti ei ole kunnossa, ja tietenkin myös erilaisia ratkaisuja ongelmiin. Kirjan neuvojen avulla turhista tavaroista oppii luopumaan. Helpoin ja selkein ohjein kodin kuntoon saattaminen on helpompaa. 

Jotta koti myös pysyisi järjestyksessä, uutta tavaraa tulee ostaa maltilla. Myös tälle aiheelle on oma lukunsa. Kirjaan on listattu kaikki karsittavat ja järjestettävät tilat ja tavarat, mikä helpottaa järjestely- ja karsintatyötä. 

Kirjassa on ideoita tehokkaaseen tilan käyttöön sekä hyviä vinkkejä tavaroiden säilyttämiseen ja sijoittamiseen. 

Kirjan löytää täältä: verkkokatu.fi

Samassa osoitteessa lisää arjen hallintaan liittyviä asioita. 

(Sain oman kappaleeni arvostelukappaleena)


maanantai 28. tammikuuta 2019

Uudenkuukaudenlupaus









Enemmän pitäisi kiinnittää taas huomiota kaikkeen siihen, mikä on hyvin. Mikä toimii, mistä voi olla iloinen ja onnellinen. 

Aina on jotain harmia ja jotain, mikä ei mene niinkuin haluaisi, mutta jos ne jutut ei ole kovin kauheita, niin odotellaan että ne asiat menee ohi. Onhan nuo menneet ennenkin. Pakkanen loppuu joskus, ja sitten taas kesällä on viimeistään lämmin. 

Nyt teen helmikuulle sellaisen lupauksen, että teen tarkoituksella asioita, joista tulee hyvä mieli. Tällainen uudenkuukaudenlupaus on paljon parempi idea, kuin uudenvuodenlupaus. Kuukausi on tarpeeksi lyhyt aika, niin että sen jaksaa. (Minä en ainakaan jaksa tehdä koko vuoden kestäviä lupauksia.)

Elikkä, nyt vain miettimään, mikä kaikki ilahduttaa tai tekee onnelliseksi. Mitä se voisi olla? Mikä pieni juttu ilahduttaa juuri sinua? 


ps. Lisää samasta aiheesta: 5 ohjetta onnellisuuteen

Nämä kuvat on ihanasta kahvilasta Villa Marenki, jossa kävin työkaverin kanssa. Tässä yhdistyi monta asiaa, jotka ilahduttivat: hyvä seura, kaunis miljöö ja hyvä syötävä. Tänne menen uudestaankin, tästä tuli uusi suosikkikahvilani! 


lauantai 26. tammikuuta 2019

Kakeibo - säästämistä japanilaisittain


Olen vuosia pitänyt tilikirjaa. Se on ollut ihan tavallinen ruutuvihko, johon olen kirjannut tulot ja menot. Rahankäytön seurantaan on varmasti olemassa erilaisia sovelluksiakin, mutta minä olen kynä ja paperi - ihminen, ja haluan käyttää niitä tässäkin asiassa. 

Kakeibo on siis tilikirja, joka ohjaa viisaaseen taloudenpitoon sekä säästämiseen. Kakeibo ei ole opas, vaan tehtäväkirja. Sen voi aloittaa milloin vain, selkeiden ohjeiden avulla alkuun pääsee heti. 

Kakeibo on tullut Japanista, jossa sitä on käytetty yli sadan vuoden ajan. Kakeibon idea on aikalailla sama, millaisen olin itselleni jo kehittänyt. Jokaisen kuun alussa kirjatan ylös tulot, ja niistä vähennetään kiinteät menot. 

Kakeibo on helppo, koska siinä on valmiiksi jokaiselle kuukaudelle ja viikolle omat sivunsa, sen kuin täyttää ne omien tulojen ja menojen mukaan. Lisäksi se on tarkempi kuin ruutuvihkoni, ja menojen tarkempi seuraaminen auttaa myös kyseenalaistamaan ostokset paremmin. 

Kakeibo ohjaa järkevään kulutukseen kysymällä, kuinka paljon rahaa on käytössä, kuinka paljon siitä halutaan säästöön, kuinka paljon rahaa kulutetaan ja kuinka rahankäytössä voisi kehittyä. 

Lisää samasta aiheesta blogissani: 




maanantai 21. tammikuuta 2019

Ihan oikea talvi (ja mutakakkua)





Niin tuli tännekin ihan oikea talvi. Pakkasta on parikymmentä astetta ja lunta kolattavaksi saakka. Ei olisi haitannut, vaikkei ihan näin kylmä olisi ollut. 

Toki jos vertaan lähtötilanteeseen, niin eihän tämä Etelä-Suomen talvi toki ole lainkaan niin kylmä kuin pohjoisempana. Ei ole pakkasta yli neljääkymmentä, eikä kolmeakymmentäkään viikkotolkulla. Niin että aina on jossain huonommin, taikka paremmin. 

Pidän kyllä tästä eteläisemmästä talvesta enemmän. Ihan parasta tässä talvessa on se, miten valoisaa täällä on. Ei täällä ollut lainkaan sitä pimeää ja synkkää vaihetta, johon olen tottunut. (Tai itse asiassa en ollut tottunut, sillä olin aivan poikki ja väsynyt. Täällä pimeys ei ole päässyt minu aväsyttämään yhtä pahasti.) 

Niin ja loppuun vielä ihana mutakakun ohje, sillä talvipakkasista selviää helpoiten suklaan voimalla! 



Ihanan valuva mutakakku

Laita pieneen (noin 20cm) irtopohjavuokaan leivinpaperi pohjalle. 

*

Sulata kattilassa tai mikrossa 150 g voita + 200 g tummaa suklaata. 

Lisää 2 dl sokeria + ripaus suolaa. Sekoita. 

Lisää 4 kananmunaa yksitellen, vatkaa jokaisen jälkeen hyvin. 

Lisää 3/4 dl vehnäjauhoja, sekoita kevyesti, älä vaivaa. 


Kaada taikina vuokaa ja paista uunin alaosassa 175 asteessa noin 20 minuuttia. 
(Alaosassa siksi, ettei pinta pala.)


Laita kakku jääkaappiin jäähtymään, kakku on parasta seuraavana päivänä (ja sitä seuraavana.) 


Laita kuorrute jäähtyneen kakun päälle

Vatkaa 2 dl kermaa vaahdoksi. Lisää joukkoon 50 g suklaatuorejuustoa tai maustamatonta tuorejuustoa. Jos käytät maustamatonta tuorejuustoa, sekoita joukkoon 50 g sulatettua tummaa suklaata. 



sunnuntai 20. tammikuuta 2019

Tammikuun kirjavinkit


Lindsey Kelk: Meillähän oli tauko 

Liv odottaa, että Adam kosisi häntä, mutta tilanne muuttuukin päinvastaiseksi. Parasta kirjassa on se, että se kulkee vuorotellen kummankin näkökulmasta ja näin lukija pääsee kurkistamaan kummankin ajatuksiin. 

Perushauska chick-lit. 



Laura Honkasalo: Vie minut jonnekin

Kolmekymppinen Nella ei oikein saa otetta elämästään. Avopuoliso haluaisi lapsia, pikkusisko elää täydellistä blogielämää ja töissä on yyteet. Nella haluaisi juoda viiniä töiden jälkeen ja haahuilla. 

On mielenkiintoista päästä sellaisen ihmisen ajatuksiin, joka elää täysin erilaista elämää kuin mitä itse elää. 


Henriikka Rönkkönen: Mielikuvituspoikaystävä ja muita sinkkuelämän perusasioita

Kirja, joka on kirjailijan mukaan " täyttä faktaa ja fiktiota. Varmaa on kuitenkin se, että kaikki on tapahtunut. Kerron asiat rehellisesti ja suoraan. Puhun paljon seksitä ja käytän härskejä sanoja." Eli toisinsanoen hauska kirja siitä, millaista on olla sinkku Tinderin aikakaudella.(Ei pelkästää helppoa.)



Amanda Vaara: Yösähköä

Sarjan ensimmäinen osa, Pientä fiksausta vailla, aloitti Venlan tarinan. Venla tekee elämänmuutoksen ja perustaa majatalon sekä näistä kertovan blogin. 


Ensimmäinen osa oli hyvä, tämä toinen ei oikein tuonut mitään uutta. Kuitenkin sellainen kirja, jota lukee silloin, kun ei jaksa isommin pohdiskella. 



Josie Silver: Ole minun

Epäuskottava ja turhan pitkä rakkaustarina. Jotenkin en päässyt tähän kirjaan yhtään mukaan. 

Laurie rakastuu mieheen, jonka näkee bussin ikkunasta. Myöhemmin miehestä tulee Laurien parhaan ystävän poikaystävä, mutta Laurien rakkaus ei ole hävinnyt. Kirjan idea on siis mielenkiintoinen, mutta toteutus ontuu. 


Vesa Sisättö: Only in Finland - Suomalaisen järjenkäytön tähtihetkiä

Hauska ja mielenkiintoinen. 


Lisää kirjavinkkejä: 






tiistai 15. tammikuuta 2019

Muoviton talo



postaus tehty yhteistyössä Kero hirsitalot oy, linkkien klikkaamisesta ei tule minulle tuloja




Muovi. Edullinen materiaali, josta on helppo tehdä vaikka mitä. Materiaali, joka ei maadu ja jota on vaikeaa kierrättää. Materiaali, jota on vaikeaa välttää, vaikka haluaisi. Materiaali, joka jauhautuu pienenpieneksi mikromuoviksi, päätyy vesistöihin ja elimistöihimme. 

Itse valitsen muovin sijasta mieluummin luonnonmateriaaleja. Puu kestää, vaikka kolhiintuisi. Villaa ei tarvitse pestä läheskään yhtä usein kuin keinokuituja. (Ja onko mukavampaa vaatetta kuin villasukat!) Kosmetiikassa ja siivouksessakin luonnonmukaiset tuotteet ovat yhtä toimivia kuin ns tavalliset tuotteet. 

Itse valitsen siis kotiinikin mieluummin muita materiaaleja kuin muovin. En oikein pidä muovisista huonekaluista. Muovi ei ole kodikasta eikä hengittävää. Se ei kaunistu vanhetessaan puun tavoin, päin vastoin. Ja muovista huonekaluista on todella vaikea päästä eroon, kun ne menevät rikki. 

Asumme vanhassa talossa, ja etsiskelin vasta erilaisia ratkaisuja remonttihommiin. Löysinkin suomalaisen talonvalmistajan, joka suunnittelee taloja ilman muovia. Energiatehokkuutta, kotimaisuutta, muovittomuutta ja kauneutta samassa paketissa, kuulostaa hyvältä! 

Muovitontalo eli Kero hirsitalot on kuusamolainen yritys, joka haluaa valmistaa luonnonmukaisia koteja. Pienempi hiilijalanjälki tekisi hyvää varmasti jokaisen omalle tunnolle. 

Erilaiset ekologiset vaihtoehdot ovat koko ajan suositumpia sisustuksessa, vaatteissa, kauneudenhoidossa, siivouksessa ja muussa arjessa, miksei siis taloakin valitsisi luontoystävällisyyden perusteella. 

Kero-ekohirsi on tarpeeksi tiivistä, joten taloihin ei tarvitse laittaa erikseen höyrynsulkumuovia. Rakenne on hengittävä ja pölyämätön, ja sopii allergisellekin hyvin. Hyvä sisäilma on ihan ehdoton vaatimus talolle kuin talolle. 

Jos talon rakenne ei ole hengittävä, sisäilman laatu on täysin riippuvainen ilmanvaihdosta. (Joka voi toimia tai olla toimimatta.) Hengittävyys ei tarkoita sitä, kuinka talon materiaali läpäisee ilmaa, vaan sitä, kuinka talon materiaali sitoo ja haihduttaa kosteutta. Luonnonkuitueriste estää kosteuden tiivistymisen talon rakenteisiin. Ja tämä kuulostaa varmasti kaikista erittäin hyvältä. 

Hyvien ominaisuuksien lisäksi kodissa on tärkeää ulkonäkö. Muovitontalo haluaa ottaa asiakkaan mukaan kodin suunnitteluun, jotta jokainen saisi juuri sellaisen kodin, josta unelmoi. Talon voi tilata avaimet käteen - periaatteella tai osissa, oman osaamisen ja ehtimisen mukaan. 

Muovitontalon sivuilla on mallikuvia niin omakotitaloista, mökeistä kuin muistakin asumuksista, ja nämä tämän postauksen kuvat ovat kaikki heidän taloistaan. Hirsitalo kuulostaa perinteiseltä ja vankalta, mutta ulkoasu voikin olla raikkaan moderni ja kaupunkikuvaan sopiva. Itselleni tuli taas mökkikuume. Pieni musta mökki järven rannassa olisi niin suloinen. Ehdottomasti ilman muovia! 


maanantai 14. tammikuuta 2019

Tarunhohtoinen Vienan Karjala





Televisiosta tuli yksi päivä dokumentti Tarunhohtoinen Vienan Karjala. Vaikka en muuten juuri mitään ohjelmia katso, tämä oli niin mielenkiintoinen, että suosittelen sitä teillekin! 

Vienan Karjala on se paikka, jossa Elias Lönnrot keräsi suurimman osan Kalevalan runoista. Minulla on sukujuuria juuri tuonne, joten olen muutaman kerran elämässäni käynyt joissakin noista pienistä kylistä, joissa aika tuntuu pysähtyneen. Itse sain matkakuumeen Solovetskiin. 

Muutama aikaisempi postaus rajan takaa löytyy seuraavista linkeistä: 




Näihin paikkoihin pääset tutustumaan myös tuon Yle Areenasta näkyvän dokumentin kautta. Tässä postauksessa on kuvia toissakesältä. 

Ensimmäiset kuvat ovat Vuokkiniemestä, josta pääosa Kalevalan runoista on kerätty. Vuokkiniemi oli 2017 suomalais-ugrilainen kulttuuripääkaupunki. 

Osa ihmisistä, jotka karjalan alueella asuvat, puhuvat karjalaa, joka on sen verran lähellä suomen kieltä, että heidän kanssaan pystyy juttelemaan niin, että molemmat ymmärtävät toisiaan. 

Kaksi viimeistä kuvaa ovat Jyskyjärveltä (vanhalta kylältä), joka on kaunis joen varteen rakennettu karjalaiskylä.




sunnuntai 13. tammikuuta 2019

Katsotaan mitä tapahtuu








Tänäkään vuonna en tehnyt uudenvuodenlupauksia. En pitäisi niitä kuitenkaan. En tehnyt myöskään suunnitelmalistaa tälle vuodelle. Olisin kuitenkin valinnut sellaisia asioita listalle, joita tekisin muutoinkin. Tai jos olisin valinnut jotain sellaista, mikä jäisi tekemättä, se harmittaisi minua. Enkä halua itse lisätä harmituksen aiheita elämääni. 

Ajattelin olla lempeä itselleni. En vaadi liikoja. En nyt ole mikään perfektionisti muutenkaan, en pyri täydellisyyteen. Se olisi kovin turhauttavaa, koska en ole lainkaan yksityiskohtien viilaaja, joten lopputulos asiassa kuin asiassa harvoin on täydellinen. 

Itseasiassa suunnittelemattomuus on minulle vaikeampaa kuin suunnitteleminen. Minun on vaikea sietää epätietoisuutta ja keskeneräisyyttä. Päivä kerrallaan - ajattelu on mielestäni stressaavaa. Minun pitäisi opetella rentoutta, hällä väliä - asennetta.

On monta muutakin asiaa, joissa voisin kehittyä. En aseta niitä tavoitteiksi, vaikka niitä kohti yritän mennä. En aseta nyt itselleni määränpäitä, vaan katson mitä tapahtuu. Ehkä se on jonkinlaista rentoutta, sellaista jota en itsestäni oikein tunnista. 

Katsotaan mitä tapahtuu. Toivottavasti kaikenlaista. En pidä siitä, ettei mitään tapahdu, vaikka rakastankin kotona oleilua, kirjan lukemista ja teen juomista, mitkä monen mielestä varmaan ovat sitä, ettei mitään tapahdu. 

Ehkä kaipaan monen muutoksen ja kiireisen syksyn jälkeen vain helppoa alkuvuotta. 

Nämä kuvat ovat muuten tyylikkäästä ravintolasta Verkasta Hämeenlinnasta. Hyvää ruokaa ja erinomaista palvelua! 




keskiviikko 9. tammikuuta 2019

Kaikki kääntyy hyväksi









Jostakin luin, ettei sillä ole väliä mitä tapahtuu, vaan sillä, miten tapahtumiin suhtautuu. 

Näinhän se on. Pessimisti ei pety, mutta ei ole kyllä onnellinenkaan. Ja minä haluan olla onnellinen. Olen huomannut, että pidän siitä. Kaipaan onnellisuutta. Haen pieniä onnen hetkiä arjesta, kaikista pienistä asioista. 

Tänä vuonna muistutan itseäni tärkeistä pienistä asioista joka päivä. Sara Parikan (kustannus WSOY) 365 Ilon ja inspiraation vuosi sisältää jonkin ajatuksen jokaiselle päivälle. 

Aamu alkaa sillä, että avaan kirjan, ja katson päivän ajatuksen. Ajatuksia on laidasta laitaan, ja se on aika virkistävää. Jotkus jutut ovat syvällisempiä, ja jotkut pinnallisempia. 

Kirjaa voi lukea mistä kohdasta haluaa tai aloittaa päivästä 1. Missään nimessä ei tarvitse aloittaa vuoden ensimmäisenä päivänä. Kirja on ihana lahja ystävälle (tai hei, se äitienpäiväkin on taas kohta!). 

Toinen kirja, jossa on ajatus jokaiselle päivälle, on Heli Suutarin Kaikki kääntyy hyväksi - 365 ajatusta itsensä auttamisesta (kustannus Atena). Tässä kirjassa jokaisen päivän luku on pidempi, ja luen päivän ajatuksen illalla nukkumaan mennessä. 

Lyhyet tekstit kannustavat pohtimaan omia tapoja ja tekoja. Tätäkin kirjaa voi lukea sattumanvaraisesti tai aloittaa päivästä 1. Kirjan teemoja ovat itsensä hyväksyminen, riippuvuuksien hallinta ja murehtimisen lopettaminen. Jokaiselle päivälle on uusi ajatus. Tekstin lisäksi kirjassa on mietelause jokaiselle päivälle. Tämä on Parikan kirjaa syvällisempi, joten pidin enemmän tästä. 

Ja lopuksi, tänä vuonna kirjoitan ajatuksia muistiin illalla nukkumaan mennessä Paulo Coelhon kauniiseen Polkuja - kalenteriin (Bazar). Tästäkin löytyy ajatuksia, mutta enemmän pidän kalenterin värikkäästä kuvituksesta. Vaikka haluan kodin olevan rauhallinen, voi yksittäisissä esineissä olla enemmän räväkkyyttä ja energiaa.