lauantai 23. kesäkuuta 2018

Kylmä päivä, villapaita ja museo





Mun kesään kuuluu aina käynti Suomussalmen kotiseutumuseolla. Se on siitä kiva paikka, että sinne voi mennä, vaikka itse museo olisi kiinni. Nytkään museo ei vielä ollut auennut, joten aittojen ja muiden rakennusten ovet (päärakennusta lukuunottamatta) olivat vielä lukossa. 

Kesällä museolle tulee kotieläimiä ja siellä järjestetään tapahtumia. Olen itse ollut yhden kesän täällä töissä, onneksi silloin oli ihan lämmin kesä. 

Viime viikon alku oli niin kylmä, että tarvitsin lenkillekin villapaidan. Pakko myöntää, että harmitti ihan kamalasti, kun toukokuun kauniit ilmat menivät töissä, ja nyt lomalla ollessa aurinko ei lämmitäkään. Ollapa sellainen työ, jossa saa itse päättää loma-aikansa! 

Täältä löytyy yksi postaus museolta, parin vuoden takaa: Kotiseutumuseolla

Ja seuraavista löytyy lisää samasta aiheesta: postaus Kesäyö ja kotiseutua 











tiistai 19. kesäkuuta 2018

Kesäkuun kirjat


Enni Mustonen: Taiteilijan vaimo

Niin ihanaa Pariisin ja Helsingin kuvausta, että haluaisin itse niihin asumaan!
Syrjästäkatsojan tarinoita on aivan paras kirjasarja (edellistä kirjaa lukuunottamatta). Kirsti työskentelee Pariisissa, mutta suunnittelee jo oman muotihuoneen perustamista Helsinkiin. Rakastan kirjoja, joissa on sopivasti historian kuvausta (erityisesti arjen) sekä rakkautta. 

Ainoa ärsyttävä asia on se, että päähenkilö on liian hyvä ihminen. Minä en ainakaan aina jaksa olla kiva niille, jotka eivät ole kivoja minulle. 

Tämä on muuten ensimmäinen kirja, mistä olen löytänyt kaimani! 



Marian Keyes: Aikalisä

Ihanan paksu kirja (noin 600 sivua!), mukaansavievä tarina Amystä, jonka mies haluaa avioliitosta puolen vuoden aikalisän, jonka aikana hän matkustaa kaukoitään. 

En malttaisi lukea takaumia, koska haluan tietää, mitä aikalisän aikana tapahtuu. Mitä siitä seuraa? Palaako mies kotiin puolen vuoden päästä? Jatkuuko kaikki ennallaan, kuin mitään ei olisi tapahtunut? 



Mari Manninen: Yhden lapsen kansa
- Kiinan salavauvat, pikkukeisarit ja hylätyt tyttäret

Tarinoita yhden lapsen säännön takaa. Hylättyjä lapsia, pakkoabortoituja vauvoja, puolisottomia miehiä. Yritys hillitä väestönkasvua on saanut aikaan valtavasti kärsimystä, mutta myös jotain hyvää: eloonjääneiden tyttöjen elämä on parantunut.

Lue. 



Pia Tervo: Ruth

Kummallinen kirja. Tarina olisi hyvä, ellei se olisi turhan lyhyt. Kaikki tapahtuu liian nopeasti. Miksi kirjailija kiirehtii? Miksi hyvä tarina on typistetty reiluun sataan sivuun? 

Ruth on sirkuksen karvainen nainen ja Joseph kolmekätinen mies. Heidän rakkaustarinansa tuntuu etenevän nopeasti, vaikka oikeasti se etenee hitaasti. Sirkuksen johtaja Trump pitää työntekijöitään omaisuutenaan, ja erottaa parin. 



Cecelia Ahern: Viallinen

Ilmeisesti nämä dystopia trilogiat alkavat olla perinne kuukauden luetuissa kirjoissa. 

Idea on mielestäni vähän ontuva: ihmiset on jaettu täydellisiin ja viallisiin. Tietenkin päähenkilölle käy huonosti, ja hänet tuomitaan vialliseksi. Tästä alkaa tarina, joka saa jatko-osan jo tänä kesänä. Luen sen, vaikka tämä ei dystopioiden parhaasta päästä olekaan. 



Tässä vielä linkki kirjaan, jonka avulla laitat raha-asiasi kuntoon: 

Railakas rahakirja