Kostamus oli muuttunut. Ei enää pieniä leikkimökin kokoisia kauppoja, joista ei ulkoapäin tiedä, mitä niissä myydään. Ei risupartaisia kaljaukkoja hortoilemassa kaduilla, ei possuja ja kanoja parvekkeilla.
Oli sillä tuttuakin, venäläisten rakentamat kerrostalot yhtä ränsistyneinä kuin kaksikymmentävuotta sitten, harava-antennit vain olivat vaihtuneet lautasantennien tieltä.
Kiertelimme nähtävyydet, Lenin ja Kekkosen ja Kosyginin patsaat, rajavartijoiden muistomerkin. Kävimme katsomassa kirkkoa ja koulua. Kirkko on venäjänsininen mutta koulu (kuva alla) oli harmaa.
Kostamuksesta jatkoimme Vuokkiniemen kautta Uhtualle, joka nykyisin tunnetaan nimellä Kalevala. Tästä myöhemmin lisää.
Hyvä nähdä kuvia rajan toiselta puolelta. Olen käynyt Lahdenpohjassa sekä Viipurissa.
VastaaPoistaMinulla on nuo paikat vielä näkemättä.
Poista