lauantai 4. syyskuuta 2021

Näin käytät rahasi paremmin



 Julia Thuren: Kaikki kuluttamisesta 

Näin aloin käyttää rahojani paremmin 


kustantaja Gummerus 


Järkevä rahan käyttäminen on periaatteessa yksinkertaista. Kun et osta turhaa, säästät. Ostamatta jättäminen on myös ekologista. Mikä sitten on turhaa ja miten päästä eroon turhasta ostelusta? Miten elää ilman jatkuvaa syyllisyyttä, kun kaikenlaista kuitenkin tarvitsee? Näistä, ja monista muista rahan käyttöön liittyvistä asioista kertoo Julia Thurenin Kaikki kuluttamisesta. 

Vaaleanpunainen kansi antaa oletuksen heppoisesta hömppäkirjasta, mutta kaikkea muuta. Koko teos on täynnä tiukkaa asiaa, tosin helposti ymmärrettävässä muodossa. 

Kulutuspäätöksiimme vaikuttavat asioiden ja tavaroiden tarve ja ilon tuottaminen itselle ja muille. 

 Haluamme asioita myös siksi, ettei evoluutio ole pysynyt perässämme. Aiemmin kannatti hamstrata, nykyään ei, sillä kaikkea on koko ajan saatavilla. Näin on ollut kuitenkin kovin vähän aikaa. 

Olisimme vielä suuremmassa pulassa, jos koko maapallo eläisi kuten länsimaat. On siis löydettävä ratkaisuja kuluttamiseen. Yritykset (ja poliitikot) sysäävät mielellään vastuun kuluttajalle. Hiilijalanjälkilaskuri, joka mittaa yksituisihmisten kulutusta, on keksitty alun perin öljy-yhtiössä. On helpompaa, kun yksityisihmiset kierrättävät ja tekevät ekotekoja. On tietenkin selvää, ettei talouskasvua voi tavoitella ilmaston kustannuksella ja että suurten tekijöiden on osallistuttava.

Ympäristön kannalta olisi hyödyllisempää, jos suuri joukko tekisi vähän, kuin jos pieni joukko tekisi paljon. 

Toki pienillä, yhdenkin ihmisen teoilla on merkitystä. Yksilön valinnat vaikuttavat hänen lähipiirinsä toimintaan, ja syntyy dominoefekti. 

Kuluttamiseen liittyy myös tapoja, joita voi olla vaikea rikkoa. Monet naiset ajattelevat, ettei samaa mekkoa voi laittaa kaksiin peräkkäisiin juhliin, jos niissä on samoja ihmisiä vieraana. Joidenkin mielestä epämieluistakaan lahjaa ei saisi antaa eteenpäin. Erilaisten normien rikkomisen pitäisi lähteä niistä, joille siitä ei ole haittaa. On eri asia käyttää nuhjuista paitaa, jos omistaa yrityksen tai kun on tulossa sinne työhaastatteluun. 

Aika on resurssi siinä missä raha, joten on väliä, kumpaa kulutamme ja mihin. 

Ostoksia tehdessä olisi hyvä miettiä, mitä arvoa ostos tuo. Ostaminen saa aikaan nopean mielihyvän tunteen. Mitä useammin ostoksia tekee, sitä pienemmäksi tunne jää. Voisiko itseään palkita jollain muulla tavalla, kuin ostamalla tavaroita, joita ei oikeasti tarvitse?

Tulevaisuutta voisi olla asioiden ja esineiden lainaaminen ja vuokraaminen. Kaikkea ei tarvitsisi omistaa itse. Autoja, tikkaita ja lasten vaatteita voisi ehkä lainata kaupunkipyörien tavoin. Toki tähänkin liittyy ongelmia. Pienituloiselle voi olla edullisempaa ostaa jotain, kuin vuokrata se toistuvasti. 

Mihin rahansa sitten kannattaisi käyttää? Sitä kannattaa jokaisen miettiä tarkkaan. Tarvitseeko ylipäätään enemmän rahaa, vai olisiko ennemmin käyttöä vapaa-ajalle? Tutkimusten mukaan elämykset tekevät onnellisemmaksi kuin materian hankkiminen. 

On kuitenkin inhimillistä haluta uusia asioita, sillä ne tuovat elämään vaihtelua ja mielenkiintoa. Uusien asioiden ei tarvitse olla kuitenkaan materiaa, vaan se voi olla jokin taito (Thurenilla se on hanurin soittaminen). Omaan elämään saa tutkitusti merkitystä auttamalla muita. 




Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kommentti ilahduttaa aina! Kiitos!