lauantai 5. syyskuuta 2020

Täydellinen piha
















Alkusyksy on ihana! Raikkaat aamut ja lämpimät iltapäivät ovat parhautta. Pihan omenapuu täyttää koko pihan makealla omenantuoksullaan. Omenoita onkin tänä vuonna valtavasti. Puristimme pari laatikollista mehuksi, ja pari laatikollista keräsin isäni hevosille herkuiksi.

En ole lainkaan kukkapenkki-ihminen, vaan saan iloa pihasta kun voin oleilla siellä. Pari iltaa sitten istuskelin pation riipputuolissa ja juttelin serkkuni kanssa puhelimessa tunnin. Puutarhan hoidoksi minulle riittää, kun vanhin poikani ajaa nurmikon ja itse trimmeröin pahimmat heinät pensaiden vierustoilta. En halua yhtään kukkapenkkiä, mitä minun pitäisi kitkeä. 

Kauneutta kaipaan silti todella paljon. Rakastan alkusyksyä, kun lenkillä näkee kärpässieniä ja marjoja ja pelloilta nousevaa usvaa. Onneksi omalla pihalla on myös kauniita juttuja. Minun silmääni portaiden kulunut maalipinta on kaunis. Luumupuun ainoa luumu on upea, siellä se kypsyy hiljalleen. Näin myös oravan pihallani, ja fasaanikin tässä vierailee. Voiko parempaa pihaa ollakaan? 

Toki, jos ajattelen, että millään puolella ei olisi naapuria, pihassa olisi edelleen se kaunis mänty, joka katkesi ja rikkaruohot kuolisivat itsekseen, piha voisi olla täydellisempi. Mutta, tämä piha on juuri sellainen, mikä tekee minut onnelliseksi. Silloin se on tarpeeksi täydellinen. 

Sitäpaitsi, pihallani kasvaa pioneja, ja se on paljon se. 

 

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kommentti ilahduttaa aina! Kiitos!