torstai 9. toukokuuta 2019

Jos ei haaveile, mitään ei tapahdu
















Elämässä pitää olla haaveita. Eläminen vain tässä hetkessä ilman suunnitelmia on tylsää. Silloin ei tapahdu mitään. Silloin tulee käytyä vain töissä ja kaupassa hakemassa maitoa. En halua sellaista elämää, haluan odottaa jotain, haluan suunnitella ja iloita, kun jotkut niistä suunnitelmista toteutuvat. 

Olen haaveillut koko ikäni lyhyemmästä talvesta. Sain sen nyt, kun muutin yli 500 kilometriä etelämmäs. Haaveilin kauan myös suloisesta talosta. Sain senkin, kun raskin luopua edellisestä talosta (joka oli kiva, muttei kuitenkaan suloinen). 

Ei kaikkien haaveiden tarvitse olla näin isoja ja hankalasti toteutettavia. Haaveilen usein hyvästä kirjasta ja pannullisesta teetä. Suunnittelen itselleni sellaisia viikonloppuja, ettei tarvitse tehdä mitään. 

Nyt olen huomannut haaveilevani siitä, että tekisinkin työkseni jotain ihan muuta. Että minulla olisi sievä kahvila tai kodikas bed and breakfast. Olen tosin niin aamu-uninen, ettei nämä haaveet ole toteutettavissa. Yksi vakihaaveeni on olla kirjailija. Istuisin sitruunapuun alla varjossa kirjoittamassa jossain Etelä-Euroopassa. Harmi vain, kun en osaa keksiä tarinoita. 

Mutta ei haittaa, ei kaikkien haaveiden tarvitse toteutua. Kunhan edes osa toteutuu. Kahvilahaavettani voin käydä toteuttamassa suosikkikahvilassani Villa Marengissa (josta nämä kuvat ovat). Voin nauttia hetken kauniista sisustuksesta, hyvästä teestä ja vuohenjuustopiirakasta. 

Juuri nyt haaveilen myös kauniista puutarhasta, ulkomaanmatkoista, olohuoneremontista, paremmasta juoksukunnosta, kesäjuhlien järjestämsiestä sekä perheretkipäivästä. 

Mistä sinä haaveilet juuri nyt? 


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kommentti ilahduttaa aina! Kiitos!