keskiviikko 24. huhtikuuta 2019

Piha keväällä










Ajatella, että täällä on ihan kevät jo. Piha on sulanut. Viime vuonna pohjoisempana kevät oli kuukauden myöhemmässä. Täällä puut ovat jo hiirenkorvalla, kun viime vuonna jaoin todistuksia ennen hiirenkorvia. (No toki joinakin vuosina puissa oli jopa pienet lehdet, mutta silti.) Rakastan tätä aikaista kevättä! 

Pihakin on jo siivottu kevätkuntoon. Kukkapenkistä kasvaa jo ensimmäiset sipulikukat (jotka istutin sinne lasten kanssa syksyllä), ja odotan, mitä muuta tällää pihalla olikaan. Vai onko mitään. Ostoslista taimitarhaan on pitkä. 

Pihan paras paikka on patio, jonka vieressä on omepuu. Takana olevassa kuusiaidassa asustaa fasaanipariskunta. 

Etupihalle pitäisi keksiä jotain näkösuojaa. Siinä oli upea kaksihaarainen koristemänty, joka peitti naapuritalon, näkymän jalkakäytävältä pihalle ja keittiön ikkunasta naapuriin. Tykkylumen takia se halkesi, vaikka kopistelin siitä lumia talvella. Uusien puiden kasvamiseen menee liian kauan, joten jokin muu ratkaisi pitäisi keksiä. Ehkä jokin sermi. 

Suunnitelmia on enemmän, mitä taitoa toteuttaa tai rahaa käyttää. Vähintään istutan kevätkukkien sipuleita kolminkertaisen määrän ensi syksynä. Siihen saakka koitan keskittyä pihan kauniisiin kohtiin. 




Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kommentti ilahduttaa aina! Kiitos!