sunnuntai 13. tammikuuta 2019

Katsotaan mitä tapahtuu








Tänäkään vuonna en tehnyt uudenvuodenlupauksia. En pitäisi niitä kuitenkaan. En tehnyt myöskään suunnitelmalistaa tälle vuodelle. Olisin kuitenkin valinnut sellaisia asioita listalle, joita tekisin muutoinkin. Tai jos olisin valinnut jotain sellaista, mikä jäisi tekemättä, se harmittaisi minua. Enkä halua itse lisätä harmituksen aiheita elämääni. 

Ajattelin olla lempeä itselleni. En vaadi liikoja. En nyt ole mikään perfektionisti muutenkaan, en pyri täydellisyyteen. Se olisi kovin turhauttavaa, koska en ole lainkaan yksityiskohtien viilaaja, joten lopputulos asiassa kuin asiassa harvoin on täydellinen. 

Itseasiassa suunnittelemattomuus on minulle vaikeampaa kuin suunnitteleminen. Minun on vaikea sietää epätietoisuutta ja keskeneräisyyttä. Päivä kerrallaan - ajattelu on mielestäni stressaavaa. Minun pitäisi opetella rentoutta, hällä väliä - asennetta.

On monta muutakin asiaa, joissa voisin kehittyä. En aseta niitä tavoitteiksi, vaikka niitä kohti yritän mennä. En aseta nyt itselleni määränpäitä, vaan katson mitä tapahtuu. Ehkä se on jonkinlaista rentoutta, sellaista jota en itsestäni oikein tunnista. 

Katsotaan mitä tapahtuu. Toivottavasti kaikenlaista. En pidä siitä, ettei mitään tapahdu, vaikka rakastankin kotona oleilua, kirjan lukemista ja teen juomista, mitkä monen mielestä varmaan ovat sitä, ettei mitään tapahdu. 

Ehkä kaipaan monen muutoksen ja kiireisen syksyn jälkeen vain helppoa alkuvuotta. 

Nämä kuvat ovat muuten tyylikkäästä ravintolasta Verkasta Hämeenlinnasta. Hyvää ruokaa ja erinomaista palvelua! 




Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kommentti ilahduttaa aina! Kiitos!