sunnuntai 7. lokakuuta 2018

Kiireisin syksy tähän mennessä

Olen aina inhonnut sanaa ruuhkavuodet. 

(Samoin kuin sanoja ihaNainen ja jaxuhali ja masuasukki ja mitäs näitä muita nyt on.)

Olen koittanut elää niin, ettei ole kiire. Inhoan kiirettä. Haluan olla ajoissa ja tehdä asiat rauhassa. Haluan lukea paljon ja istua teekupin kanssa tekemättä mitään. 

Nyt minulla on kuitenkin elämäni ensimmäistä kertaa olla kiireistä. Syitä on monia. Muutto, uusi työ ja työn ohella opiskelut ovat näitä syitä. Onneksi kaikki kiireen syyt ovat mukavia, joten arjesta ei ole muodostunut stressaavaa. On ollut ihanaa istua luennoilla perjantai-iltoina ja lauantaiaamuina. Enpä olisi uskonut. 

Näistä syistä to do - listani ei ole juurikaan täydentynyt. Yhtään uutta kohtaa en saanut raksittua kokonaan tehdyksi. Lisäksi olen varma, että yksi kohta jää kokonaan tekemättäkin. Vielä olisi silti monta kohtaa tehtävänä ennen vuoden vaihtumista. (Siihen ei muuten ole kovin paljoa aikaa!)


3: Lue hyviä kirjoja

Syyskuun kirjavinkit. Lue ainakin Viimeinen tyttö. 

10: Liiku enemmän


13: Tee kodista kauniimpi


15: Ilahduta joka kuukausi jotakin

Kiireen keskeltä muistin lähettää pari nimipäiväkorttia, jonka lisäksi olen antanut ilmaiseksi pois tavaroita, joita en itse tarvitse. 

14: Vietä kaikki mahdollisia juhlia

Vielä vietimme yhdet syntymäpäivät jonka lisäksi leivoin hääpäiväksi hääkakkua. 









2 kommenttia:

  1. Olen ajatellut, että ruuhkavuosilla ei oikeastaan tarkoiteta kiirettä, vaan sitä että elämässä tapahtuu koko ajan kaikilla rintamilla. (se kyllä valitettavasti johtaa usein myös kiireeseen)

    Minäkin inhoan kiirettä ja kiireen tuntua. Aika monet asiat pystyy hoitamaan kiirehtimättä - vaikka tohinaa silti onkin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Näin se varmasti onkin - itse olen mieltänyt ruuhkavuodet yhtä kuin kiireeksi. Minulle kiire ei sovi lainkaan, sillä kiire jää päälle, ja olen sitten ylikierroksilla koko loppupäivän.

      Poista

Kommentti ilahduttaa aina! Kiitos!