lauantai 27. tammikuuta 2018

Tammikuun luetut (kirjavinkkejä)




Tarkempi esittely aukeaa keltaisesta linkistä. Lyhyesti: Järjestä kotisi ennen kuolemaasi, ettei perillistesi tarvitse tehdä sitä. 



Timothy Ferriss: 4 tunnin työviikko

Tästä teen oman postauksen helmikuun alussa. Lyhyesti: Ohjeet siihen, miten saavutat niin hyvän taloudellisen aseman, että viikossa riittää neljän tunnin työskentely. 



Katie Kirby: Kuppi nurin

Kirja epätäydellisille vanhemmille. Tästä on oma postauksensa, lue se seuraavasta: Kirja epätäydellisille vanhemmille. Täältä pääset postaukseen, jossa paljastan rehellisesti, millainen vanhempi minä olen



Karoliina Sallinen: Tee se itse vauva

Kevyttä luettavaa väsyneisiin hetkiin. Kolmekymppisen parin vauvan tekoa, odotusta ja lopulta syntymä. 



Amanda Vaara: Pientä fiksausta vailla 

Toinen helppolukuinen kirja, mutta tämä oli hyvä. Venla ostaa vanhan koulun, muuttaa sinne lapsineen ja perustaa majatalon. Ihana tunnelma saa minutkin haaveilemaan majatalosta (koitan muistuttaa itselleni, etten halua työskennellä kesäisin, joten ei onnistu).

Venla perustaa myös blogin, tästä kohdasta miinuspisteitä. Tietenkään kirja ei ole totta, mutta ei bloggaus ihan niinkään helppoa ole, että parilla kuvalla ja muutamalla rivillä liibalaabaa yhteistöitä alkaisi sataa ikkunoista ja ovista. 

Viihdyttävä kuitenkin. Jatko-osia luvassa, aion lukea. 



Bandi: Syytös

Novellej Pohjois-Koreasta. Vaikka kirja on ainutlaatuinen (kirjoittaja asuu yhä Pohjois-Koreassa - kirja onkin kirjoitettu salanimellä), olin pettynyt. Olen lukenut monta mielenkiintoisempaakin kirjaa aiheesta. 

Kirjassa kritisoidaan Pohjois-Koreaa, joten rohkeasta kirjasta on kyse. Tarinat ajoittuvat 80-luvun lopusta 90-luvun puoliväliin. 


Päivi & Santeri Kannisto: Superrikkaat ja rutiköyhät - reppureissuulla eriarvoistuvassa maailmassa

Odotin tältä kirjalta paljon, ja petyin. Entiset it-miljönäärit kietävät maailmaa. Takakannen mukaan he viettävät ryysykerjäläisten nomadielämää. Itse en vakuuttunut, mistään ei nimittäin selviä, ovatko he miljonäärejä edelleen. Mikäli ovat, kaikki moralisointi heidän taholtaan on perusteetonta. On helppo huudella tili täynnä rahaa. 

Toisekseen, kirja oli tylsä. Odotin huikeita tarinoita nimenomaan rutiköyhien ihmisten elämästä, mutta ääneen pääsivätkin lähinnä rikkaat ja tylsät ihmiset. 


Luulisi maailmaa kiertäneiden ihmisten löytäneen mielenkiintoisempiakin tarinoita kerrottavakseen. 

*

4 kommenttia:

  1. Kiitos tuosta majatalo-vinkistä. Taidan hommata luettavaksi. En hämmästyisi, jos minäkin alkaisin haaveilla majatalosta sen jälkeen... =)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minä innostun aina kaikesta liian helposti, pitää koittaa toppuutella itseä! Mutta saahan sitä haaveilla ja pohtia ja miettiä.. ;)

      Poista
  2. sinulla on aina kiinnostavia kirjavinkkejä!

    Näistä olen itse jo lukenut tuon Amanda Vaaran ja Karoliina Sallisen.
    Työn alla Katie Kirby (luultavasti juuri sinun suosituksesi perusteella)

    Kannistoja täytyy harkita; heidän ensimmäinen kirjansa ainakin oli mielestäni aivan huippuärsyttävä.

    Kuolinsiivousta jonotan vielä kirjastosta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! Välillä on vaikeaa löytää luettavaa, joten jaan mielelläni omia lukukokemuksiani eteenpäin - erityisesti näitä hyviä! Kannistojen kirjasta en npitänyt, enk aio lukea heidän muita kirjojaan. Nyt minulla on luettavana pari holokaustiin liittyvää kirjaa, ja huomenna postaan yhdestä kirjasta, joka herätti ajatuksia!

      Poista

Kommentti ilahduttaa aina! Kiitos!