maanantai 29. tammikuuta 2018

Kauniit ja kevyet korut - Samaskoru



Minä rakastan koruja. Käytän päivittäin vähintään korvakoruja, ja usein lisäksi kaula- ja rannekoruja. Samaskoru lähetti minulle muutaman korun, ja nämä ovat kyllä aivan ihania! 

Samaskorulla on jatkuvasti vaihtuvia tarjouksia, kannattaa siis seurata heidän nettikauppaansa, jonne pääset keltaisista linkeistä. (En saa tuloja linkkien klikkaamisesta.)

Puusta tehdyt korut ovat upeita. Kauniin muotoilun lisäksi nämä ovat ihanan kevyitä, samoin kuin akryylikorutkin. 

Minun suosikkini on kolibri-kaulakoru. Kevyen ulkomuodon ja puun yhdistelmä on täydellinen. Koru on koivua, ja metalliosat ruostumatonta terästä. 

Rakastan isoja koruja, ja tällaisia kevyitä erityisesti! Painavia korviksia minä ainakaan en pysty käyttämään. 

Valikoima on todella suuri, erityisesti erilaisia eläinhahmoja on paljon. Korut on valmistettu Joensuussa, suomalaisesta työstä plussaa! 








lauantai 27. tammikuuta 2018

Tammikuun luetut (kirjavinkkejä)




Tarkempi esittely aukeaa keltaisesta linkistä. Lyhyesti: Järjestä kotisi ennen kuolemaasi, ettei perillistesi tarvitse tehdä sitä. 



Timothy Ferriss: 4 tunnin työviikko

Tästä teen oman postauksen helmikuun alussa. Lyhyesti: Ohjeet siihen, miten saavutat niin hyvän taloudellisen aseman, että viikossa riittää neljän tunnin työskentely. 



Katie Kirby: Kuppi nurin

Kirja epätäydellisille vanhemmille. Tästä on oma postauksensa, lue se seuraavasta: Kirja epätäydellisille vanhemmille. Täältä pääset postaukseen, jossa paljastan rehellisesti, millainen vanhempi minä olen



Karoliina Sallinen: Tee se itse vauva

Kevyttä luettavaa väsyneisiin hetkiin. Kolmekymppisen parin vauvan tekoa, odotusta ja lopulta syntymä. 



Amanda Vaara: Pientä fiksausta vailla 

Toinen helppolukuinen kirja, mutta tämä oli hyvä. Venla ostaa vanhan koulun, muuttaa sinne lapsineen ja perustaa majatalon. Ihana tunnelma saa minutkin haaveilemaan majatalosta (koitan muistuttaa itselleni, etten halua työskennellä kesäisin, joten ei onnistu).

Venla perustaa myös blogin, tästä kohdasta miinuspisteitä. Tietenkään kirja ei ole totta, mutta ei bloggaus ihan niinkään helppoa ole, että parilla kuvalla ja muutamalla rivillä liibalaabaa yhteistöitä alkaisi sataa ikkunoista ja ovista. 

Viihdyttävä kuitenkin. Jatko-osia luvassa, aion lukea. 



Bandi: Syytös

Novellej Pohjois-Koreasta. Vaikka kirja on ainutlaatuinen (kirjoittaja asuu yhä Pohjois-Koreassa - kirja onkin kirjoitettu salanimellä), olin pettynyt. Olen lukenut monta mielenkiintoisempaakin kirjaa aiheesta. 

Kirjassa kritisoidaan Pohjois-Koreaa, joten rohkeasta kirjasta on kyse. Tarinat ajoittuvat 80-luvun lopusta 90-luvun puoliväliin. 


Päivi & Santeri Kannisto: Superrikkaat ja rutiköyhät - reppureissuulla eriarvoistuvassa maailmassa

Odotin tältä kirjalta paljon, ja petyin. Entiset it-miljönäärit kietävät maailmaa. Takakannen mukaan he viettävät ryysykerjäläisten nomadielämää. Itse en vakuuttunut, mistään ei nimittäin selviä, ovatko he miljonäärejä edelleen. Mikäli ovat, kaikki moralisointi heidän taholtaan on perusteetonta. On helppo huudella tili täynnä rahaa. 

Toisekseen, kirja oli tylsä. Odotin huikeita tarinoita nimenomaan rutiköyhien ihmisten elämästä, mutta ääneen pääsivätkin lähinnä rikkaat ja tylsät ihmiset. 


Luulisi maailmaa kiertäneiden ihmisten löytäneen mielenkiintoisempiakin tarinoita kerrottavakseen. 

*

torstai 25. tammikuuta 2018

Tule mukaan laittamaan koko koti järjestykseen!

Paikka kerrallaan koti järjestyy. Tule mukaan, sellaisessa kodissa on ihana asua, missä tavarat ovat paikallaan! Löydät vlogin Rakastu arkeen youtubesta tästä linkistä. 

Tuletko mukaan? Vai joko kotisi on järjestyksessä?

Uusimmat videot löydät seuraavista linkeistä: 



Ja tässä jo aiemmin ilmestyneet: 






tiistai 23. tammikuuta 2018

Vegaaniset ja luonnolliset huulivoiteet - Hurraw!





Nämä Hurraw!-huulivoiteet ovat säilöntäaineettomia, gluteenittomia ja tahmaamattomia. Ne ovat vegaanisia ja raaka-aineet ovat luonnonmukaisesti viljeltyjä Reilun kaupan tuotteita. 
Sinäkin pääset kokeilemaan Hurraw!-huulivoidetta, kun vain kommentoit tähän postaukseen viimeistään 28.1.2018. Ja saat toisen arvan, jos seuraat blogiani Facebokissa (pääset sinne linkistä.) EDIT: ARVONTA PÄÄTTYNYT. Valitsemansa huulivoiteen saa Tytti, laitan sähköpostia. 
Valitse siis minkä näistä haluat, jos voitat, ja jos osallistut kahdella arvalla, valitse kaksi suosikkiasi! Lista alla, rullaa vähän alaspäin 

  Tuotteet saatu Hurraw! 



Valitse näistä suosikkisi (tai kaksi, jos seuraat fb:ssa)

Uutuus Papaija-ananas

Baobab-banaani on hoitava ja kosteuttava

Hajusteeton huulivoide niille, jotka eivät pidä tuoksuista

Vanilja-huulivoiteen tuoksu tulee aidosta vaniljasta

Sun balm-voiteessa on suojakerroin 15

Kirsikka-huulivoide sävyttää huulet kevyesti 

Kookos-huulivoide on yksi suostuimmista tuotteista


maanantai 22. tammikuuta 2018

Kuppi nurin - Kirja epätäydellisille vanhemmille



Sanonta "hyvään pyrin, priimaa tuli" ei aina toteudu vanhemmuudessa. Mutta ei se mitään. 

Katie Kirbyn Kuppi nurin - kirja epätäydellisille vanhemmille jakaa näitä vanhemmuuden huonompiakin hetkiä ja muita lapsiperhearjen kokemuksia hauskalla ja humoristisella tavalla. 

Kirja on oivaa vertaistukea, se antaa luvan olla väsynyt ja kiireinen. Se lohduttaa, että olemme yhdessä samojen ongelmien kanssa. 

Kirjassa on myös kiva kuvitus. Tämä on sopivaa luettavaa väsyneisiin iltoihin. Älä lue, jos et pidä huonosta huumorista tai kiroilu on sinulle liikaa. Minua nauratti välillä ääneen, niin oivaltavia juttuja tässä oli. 

Ehdottomasti antaisin tämän lahjaksi jollekin, joka on saamassa vauvan. Mielellään ensimmäisen. (Ja tämä taasen kertoo minun kummallisesta huumorintajustani.) 

Kirjan opetus on siis se, että myös epätäydelliset vanhemmat voivat olla hyviä vanhempia. Kirjoitin muuten vähän aikaa sitten siitä, millainen vanhempi minä olen. 



Kustantaja Gummerus



perjantai 19. tammikuuta 2018

Parisuhdeneuvoja kirjoista

Kirjoitin parisuhdeasioista alkuviikosta, ja tuli mieleen, että olen joskus kerännyt huvikseni muutaman parisuhdevinkin lukemistani kirjoista. 

Nämä kirjat siis eivät ole mitään parisuhdekirjoja, vaan ihan muita. Satuinpa vain lukemaan nämä (peräkkäin), ja päätin katsoa, millaisia ohjeita löydän. 

Mikä kirja sinulla on juuri nyt kesken? Millaisia elämänohjeita siitä löytyy? 


*

Anna Perho: Pientä säätöä

s. 56 : "Harrasta seksiä oman kumppanisi kanssa aina kun voit." 

- Hyvä täsmennys tuo, että oman kumppanin.-


*

David Eddies: Sisäsiisti isä

Tässä kirjassa on paljon neuvoja, ensinnäkin lastenhoitoon liittyen, mutta myös parisuhteeseen liittyen. Esimerkiksi seuraava:

s. 102 "Älkää riidelkö silloin, kun olette väsyneitä."

Harmikseni en enää löytänyt sitä kohtaa, jossa Eddie tunnustaa olevansa aina väärässä, ja vaimonsa oikeassa, vaikka aluksi näyttäisi muulta. 




Nina George: Pieni kirjapuoti Pariisissa

Tämän kirjan ei erityisemmin ole tarkoitus neuvoa ketään, mutta muutaman neuvon löysin silti, ja tänne valitsin yhden. 

s. 66 "Kuuntele, mitä he (naiset) haluavat." 

*

Ja lopuksi tulisi ehkä muistaa tämä: 



Maeve Binchy: Kastanjakadun väki 




s. 21 " ..On monta eri tapaa elää elämää.."




Lisää tähän alle ohje siitä kirjasta, mitä juuri nyt luet! 

tiistai 16. tammikuuta 2018

Kahdestaan (Lapset hoidossa -> parisuhdeaikaa)






Oli ihanaa viettää pieni hotelliloma ja käydä pari kertaa ravintolassa syömässä ihan rauhassa. Yleensä meillä on lapset aina ja kaikkialla mukana. (Mikä on yleensä kivaa. Itse ollaan nämä lapset haluttu ja tyytyväisiä perheeseemme olemme.)

Mutta nyt vapaata meinasi tulla liiankin kanssa. Pojat halusivat olla mummulassa hoidossa useamman päivän, ja siinä ennätti tulla ihan ikävä. Jossain vaiheessa mietimme keskenämme täällä kotona, että mitä me oikein tehtäisiin, jos meillä ei olisi lapsia? 

Varmaan pitäisi keksiä jokin harrastus itselle. Siis muutakin kuin bloggaaminen ja lukeminen. 

Tavallisessa arjessa meillä ei ole lapsivapaita hetkiä. Teini-ikäinen poika huolehtii siitä, ettei illallakaan saa olla kahdestaan, koska minä ainakaan en jaksa valvoa pidempään kuin yläasteikäinen. 

Joskus harvoin työvuoromme sattuvat niin, että pääsemme kahdestaan syömään. Viime keväänä tämä tapahtui kahdesti, nyt syksyllä ei tainnut onnistua kertaakaan. 

Mutta en osaa tämän enempää yhteistä aikaa kaivatakaan. Se on muuten luksusta, että lapset on niin isoja, että käyvät keskenään saunassa. Me aikuiset käydään sitten kahdestaan. Niin että onhan näitä kahdenkeskisiä hetkiä vaikka kuinka! 

Miksi minä muuten tilaan aina hampurilaisen? Ehkä en ole mikään kulinaristi vaan minua puhuttelee ruokalistassa se annos, missä on pekonia. Ja tämä tomaattikeitto.. Haluan jonkun ihan parhaan ohjeen, mun oma ohje on sellainen perustomaattikeitto. Vinkkaa, jos sulla on tuollaisen samettisen keiton ohje! 



sunnuntai 14. tammikuuta 2018

Koko koti järjestykseen - uusia videoita

Lähde mukaan laittamaan koko koti järjestykseen! Näistä järjestelyvidoista saat inspiraatiota ja motivaatiota. Voit vaikka katsoa yhden videon kerrallaan ja järjestellä saman jutun omasta kodista. Lisää videoita tulee koko ajan! 

Kaikki videot löydät youtubesta käyttäjänimellä Laura Rakastu arkeen. Uusimmat videot löydät seuraavista keltaisista linkeistä. 






Kaikki järjestelyhän lähtee siitä, että turhat tavarat poistetaan. Kaikki mikä on rikki, epäsopivaa tai käyttämätöntä, poistetaan. Minkä voi kierrättää, kierrätetään, myydään tai lahjoitetaan. Vasta sitten tavarat voi järjestää. Aiemmin ilmestyneet videot näet myös seuraavista linkeistä: 




Lähdetkö mukaan laittamaan koko kodin järjestykseen? 

lauantai 13. tammikuuta 2018

Kivvi & Abies organics - luonnonkosmetiikkaa

Tämän vuoden ensimmäisessä kosmetiikkapostauksessa esittelen kosteuttavia luonnonkosmetiikkatutteita kuivalle talvi-iholle. Tuotteet ovat Kivvin ja Abies organicsin. Ovatko nämä merkit sinulle tuttuja? 

Waku organics on erittäin monipuolinen luonnonkosmetiikan verkkokauppa. Valikoimassa on useiden eri merkkien tuotteita. Vihreistä linkeistä pääset nettikauppaan, mutta en saa tuloja niiden klikkaamisesta. Tuotteet saatu. 






Abies organics - kosmetiikkasarja sisältää kuusen pihkaa ja metsämarjojen siemenöljyjä. Tuotteet sopivat erittäin kuivalle iholle, ja ne ovat hyvin täyteläisiä. Sarja on vegaaninen. 

Abies marjavoide suojaa ihoa myös pakkasella. Se sisältää mustikan, puolukan ja karpalon siemenöljyjä sekä antibakteerista pihkaa. Tuote on erittäin riittoisa, ja 50 ml:n purkki riittää käytössä pitkään. Marjavoide kosteuttaa ihon tehokkaasti. Minulla on talvisin erittäin pintakuiva iho, jolle nämä tuotteet sopivat hyvin.

Abies pihka-suolakuorintavoide sisältää kosteuttavaa sheavoita sekä pihkaa (jolle kuorintavoide tuoksuu) sekä mustikansiemenöljyä. Kuorintavoide levitetään käsiin ja jalkoihin sekä vartalolle ja huuhdotaan sitten lämpimällä vedellä.  




Kivvi-kosmetiikkatuotteet sisältävät ainesosia marjoista ja hedelmistä. Minä kokeilin appelsiinia ja vaniljaa sisältävää suihkugeeliä. Se sisältää avokado- ja oliiviöljyä, ja sen koostumus on ihanan voidemainen. (Eikä se ollut ollenkaan kuivattava!) Suihkugeelejä on monen eri tuoksuisia. 

Minua miellyttää näissä Kivvin tuotteissa ihana tuoksu ja kaunis ulkonäkö. Erityisesti vartalomarmeladin lasipurkki on kaunis yksityiskohta. 

Vartalomarmeladit kosteuttavat ihoa perusteellisesti. Sitruunan ja mintun tuoksuinen marmeladi levittyy kuin sulaen iholle. Myös tämä on erittäin riittoisa tuote. 

Kivvi-tuotteilla on Ecocert-sertifikaatti ja ne ovat vegaanisia. 

(Ecocert on Euroopan ja kansainvälisesti suurin riippumaton sertifiointielin. Ecocert valvoo ja tarkastaa tuotteiden sisällön, raaka-aineet, tuotantoprosessin ja pakkauksen.)



keskiviikko 10. tammikuuta 2018

Epätäydelliset vanhemmat - kuulunko heihin?

Luin kirjan Kuppi nurin - kirja epätäydellisille vanhemmille. Tarkemman arvion saat siitä tammikuun lopussa, kun kirjoitan lukemistani kirjoista. Mutta se laittoi ajattelemaan, millainen vanhempi minä olen. 

Vuosi sitten kirjoitin, että kuumeinen lapsi lämmittää mukavasti yöllä vieressä. Niin. Vuoden äiti materiaalia, tiedän. 

(Tämän postauksen kuvat ovat kovin huonolaatuisia, tiedän. Ei vaan nyt ole parempia saatavilla vuosien 2004-2013 väliltä.)


No, minusta tuli äiti 21 vuoden kypsässä iässä. En tuntenut olevani nuori äiti, mutta kyllähän näin jälkeenpäin tunnustan sellainen olleeni. Toisen ja kolmannen kerran ikää en muista, ne minun täytyy laskea. (Mikäli laskin oikein, olin 25 ja 28.)

Ensimmäinen raskaus oli helppo. Oksensin kerran (enintään kahdesti), ja pari kertaa minua myös närästi. Myös ensimmäinen synnytys oli helppo. Sain epiduraalin, ja sen jälkeen minua vain nauratti. 

Olen kyllä sitten toisessa ja kolmannessa raskaudessa saanut nauttia raskauspahoinvoinnista (9 viikkoa, parhaillaan yli kolmekymmentä oksennuskertaa päivässä) ja synnytyksestä ilman kivunlievitystä (en muuten synnytä enää ikinä koskaan.) Niin että olen saanut oman osani. 

En ollut koskaan hoitanut vauvaa ennen omaani, sylissä kuitenkin olin pitänyt tätini vauvaa kerran. Kertaakaan en kuitenkaan ollut epävarma. Vauvani oli helppo. Hän nukkui viisi tuntia päiväunia, ja minä sain opiskella. Hän ei itkenyt ja oli muutenkin, no, helppo. Sanoin jo silloin, että helppouden määrä on vakio. Toiset ovat vauvana helppoa, toiset isompana. Olin oikeassa. 


Itseasiassa jokainen lapseni on ollut vauvana helppo. Kerran olen joutunut valvomaan yöllä, kun yksi lapsistani sairastui oksennustautiin kesken yön. Muuten olen saanut syömisiä lukuunottamatta nukkua. 

Eli en voi mitenkään samaistua niihin vanhempiin, jotka ovat olleet väsyneitä. Olen varma, että tämäkin on vakio, ja saan valvoa poikieni takia, kunhan he rupeavat kulkemaan kaupungilla. Tulen saamaan osani, voit olla varma. 


Kun lapseni olivat pieniä, olin hyvä vanhempi. Tein kaikki ruuat itse. (Koska meillä ei ollut rahaa ostaa valmisruokia, mutta myös siksi, että se oli minusta hauskaa.) Jaksoin leikkiä ja pelata lasteni kanssa joka päivä. No, ulkoilussa olen ollut huono aina. Inhoan ja inhosin hiekkalaatikolla tai leikkipuistossa istumista.

Nykyisin olen paljon laiskempi. Pelaamme kyllä kimbleä ja kyselen koululaisten läksyt, teen ruuankin vielä itse. Toki suuri osa ajastani menee töissä, mutta laiskempi olen silti. 

Minusta on myös mukavaa, kun pojat ovat jo niin isoja, että osaavat tehdä viikonloppunakin itselleen aamupalan ja minä saan nukkua myöhään. Elämä alkaa olla jo todella helppoa, sillä kohta nuorimmainenkin menee kouluun, ja silloin voin jättää koko porukan kotiin ja käydä yksin lenkillä. Aika luksusta! 


Näin jälkikäteen ajateltuna en ymmärrä, kuinka selvisimme taloudellisesti ensimmäisen lapsen kanssa. Meillä ei oikeasti ollut yhtään rahaa. Ensimmäinen lapseni ei saanut varmaan yhtäkään normaalihintaista vaatetta muuten kuin lahjaksi. Käytettyjä vaatteita tai tavaroita emme saaneet ainuttakaan. 

Tästä opinkin, että vauva ei tarvitse juuri mitään. Ei ihmeellisiä rattaita tai mitään härpäkkeitä. Ei hoitopöytää eikä mitään, mikä maksaa yli kaksikymmentä euroa. (No, auton turvaistuimen ehkä.)

Jos saimme jotain lahjaksi, olin niin onnellinen. Ajatella, nyt säästyi kymmenen euroa johonkin muuhun! Kymmenellä eurolla saa vaikka mitä! 

Kummasti toisen kanssa tuli ostettua söpöjä vaatteita, kun tilille napsahti paremmin rahaa. Kolmannelle taas ei tarvinnut ostaa mitään, kun kaikki oli tallessa toiselta. 

Mutta olenko minä epätäydellinen äiti? Varmasti olen. Ja se ei haittaa minua yhtään! 

Joskus huudan, joskus en jaksa, joskus haluan olla yksin. Joskus unohdan esikoululaisen kumikengät kotiin, ja isoveli joutuu viemään ne päiväkotiin. 

Tämä ei haittaa. Olen tavallinen, ihan hyvä, keskiverto äiti. Uskon, että se riittää. Tavallinen riittää. Ei tarvitse olla täydellinen. Millainen vanhempi sinä olet? 


maanantai 8. tammikuuta 2018

Kuolinsiivous - kannattaako koti järjestää ennen kuolemaa

Järjestelyjutut ovat nyt muotia. Tämä on hyvä, turha tavara ei ole kenellekään hyväksi. Itse olen rakastanut järjestelyä aina. (Postauksen lopussa linkkejä aiempiin järjestelypostauksiin.)




Uusin ajatus järjestelyn ihmeelliseen maailmaan on Kuolinsiivous. Ruotsalainen Margareta Magnusson järjesti kotinsa, ettei työ jäisi perillisille. Ihan kiva ajatus. Tutkitaanpa sitä tarkemmin. 

Itse kirja on kevyt ja nopea lukaista. Mitään uutta asiaa siinä ei tule esille. Koti kannattaa järjestellä, että siellä olisi helpompi asua ja olla. Ja kun ihminen kuolee, joku sen kodin joutuu tyhjentämään. Kirjailija suositteleekin, että jokainen hoitaisi tämän työn itse, eikä jättäisi sitä muiden vaivaksi. 

Itse en ole koskaan tyhjentänyt kuolinpesää. Olen toki saanut ihanai perintöesineitä kummastakin mummulastani, tosin olen saanut valita itse, mitä otan, ja muut ovat hoitaneet tyhjennyksen. 

Jos talon tyhjennyksellä on kiire, on ymmärrettävää, että liika tavara ahdistaa ja estää niiden helmien löytymisen. Usein kodeissa on suurin osa sellaista, ettei kukaan niitä itselleen perinnöksi halua. Tällaisen romun ja roskan poistaminen etukäteen on fiksua. 

Mutta milloin on oikea aika tehdä kuolinsiivous? Sitä ei kirjassa kerrota. Voi olla, että elän pitkän elämän. Ei siis kannata poistaa tavaroita vielä, kun niistä voi olla vuosiksi iloa. Entäpä, jos kuolenkin huomenna? Kauanko hommaa voi lykätä, jotta on vielä sellaisessa kunnossa, että pystyy kodin järjestämään? 

Kuolinsiivouksessa on riskinsäkin. Jokin esine voisi ilahduttaa jotakuta, mutta siivoaja voi heittääkin sen pois. Ei kaikista esineistä voi kysellä, kuka sen haluaa. 

Oma ratkaisuni on sellainen, että pidän kotini järjestyksessä ja sopivassa, hallittavassa tavaramäärässä. Jos tulen joskus vanhaksi, kyselen perillisiltä, mitä he haluavat, ja teen vaikka listan siitä, mikä on kenellekin sovittu. Ja kun (jos, kuten mummuni sanoi) kuolen, tavaraa ei ole liikaa. Sitä on sellainen määrä, ettei sen hävittäminen ole kenellekään liian rasittava tehtävä. 

Margareta Magnusson: Mitä jälkeen jää - Taito tehdä kuolinsiivous / Kustantaja Tammi


Lue lisää: 




lauantai 6. tammikuuta 2018

Koko koti järjestykseen - videot

Lupasin vuoden ensimmäisessä postauksessa tehdä jotain uutta blogiin. No niin, nyt olen tehnyt elämäni ensimmäiset videot. (Aikuisiällä, lapsena olen toki kuvannut esimerkiksi autoesittelyjä serkkuni kanssa.)

Koko koti järjestykseen - videot löytyvät nyt Youtubesta, ja niitä tulee lisää sitä mukaa, kun ennätän tehdä. Löydät blogini Youtubesta nimellä Laura Rakastu arkeen.

Videot aukeavat uuteen ikkunaan. Aloitusvideo on tässä: Koko koti järjestykseen: aloitetaan. 

Ja ensimmäiset varsinaiset järjestelyvideot, korujen ja paketointitarvikkeiden järjestely (no, jostakin on aloitettava) löytyvät seuraavista linkeistä. Koko koti järjestykseen: korut / Koko koti järjestykseen: paketointitarvikkeet. 

Nyt järjestelemään seuraava paikka! 

(Videoiden tekniset ominaisuudet eivät ole kovin hyvät, mutta jospa minä pikkuhiljaa opin.. :) )



perjantai 5. tammikuuta 2018

Jäädytetyt ruusulyhdyt



Leikkokukat ovat ihania, mutta ne kestävät vain vähän aikaa. Noin viikko, ja kukat alkavat nuokkua. Mutta älä heitä kimppua pois, jos vain ulkona on pakkasta! Kukat voi jäädyttää kauniiksi jäälyhdyiksi. 

Minä tein nuupahtaneista ruusuista ihanan jäälyhdyn pihalle. Näin kukat saivat jatkoaikaa, ja ne näyttävät taas ihan hyviltä. (Vai mitä?)

Kiinnitin ruusut pyykkipojilla muovisen ämpärin reunoihin kiinni. Sitten täytin ämpärin vedellä. (Jos kukkia ei kiinnitä, ne lähteävät lillumaan ympäriinsä eivätkä pysy reunoilla.) 

Jos veden keittää ensin, lyhdystä tulee kuulemma kirkkaampi. Minulle kelpasi ihan hanasta otettu kylmä vesi. 

Kun kukat on kiinnitetty, ämpäri täytetään vedellä ja viedään pihalle jäätymään. Kun reunat ovat jäätyneet, ämpäri kumotaan. Keskelle jää tällöin jäätymätön kohta, johon voi laittaa vaikka kynttilän (valvonnan alla) tai ledtuikun. 

Jäälyhty on kaunis ilman valoakin, joten ei haittaa, vaikka se jäätyisi umpeen. Minun suosikkini tulee valkoisista ruusuista, mutta jäälyhtyyn käyvät kaikki kukat.