Huomenna töihin. Muutaman päivän vapaa oli hyvä, mutta töihinkin on kiva mennä. Olisi kivaa, jos oppilaistakin olisi kivaa tulla kouluun. Harmittavan monelta opiskelumotivaatio puuttuu.
Innostus kouluasioihin lähtee kotoa. Toki koulu ja opettaja vaikuttavat, mutta kyllä kodeilla ja vanhemmilla on se pääasiallinen kasvatusvastuu. Koulu on tukena.
The FamilyBoostin psykologit Heidi Livingston ja Julia Pöyhönen kirjoittivat seuraavan tekstin, jotta kaikki koululaiset jaksaisivat tehdä loppurutistuksen kevään koulutyölle. (Korostin niitä kohtia, mitkä itse koin tärkeimmiksi.)
Miten tukea vanhempana pientä koululaista?
Koululaiseksi siirtyminen on iso muutos jokaiselle lapselle.
Koululaisena lapsi muodostaa uudenlaisen identiteetin, kun ei enää olekaan
päiväkotilainen tai esikoululainen. Opillisten taitojen lisäksi lapsen täytyy
koulussa osata toimia itseohjautuvasti ja muita kunnioittaen ryhmässä sekä
selviytyä kaverisuhteissa ilman aikuisen jatkuvaa valvontaa. Ekaluokkalaiset ja
sitä vanhemmatkin lapset ovat vielä pieniä ja tarvitsevat paljon aikuisten apua
erilaisissa tilanteissa. Vanhempi voi tukea lapsen koulunkäyntiä monella
tavalla.
Perusasiat kuntoon!
Voisi sanoa, että kaikista olennaisin yksittäinen asia, mitä
vanhempi voi tehdä taatakseen lapsen sujuvan koulunkäynnin, on riittävästä
unesta, ravinnosta ja liikunnasta huolehtiminen. Uni on näistä kolmesta ehkä se
kaikkein tärkein, eikä sen merkitystä voi vähätellä! Kun lapsi on riittävän
levännyt, hänen saa parhaiten käyttöönsä opilliset taitonsa ja kaveritaitonsa.
Väsyneenä pienetkin asiat ärsyttävät ja keskittyminen häiriintyy herkästi.
Univaje vaikuttaa myös suoraan lapsen kykyyn oppia uutta.
Riittävän pitkien yöunien lisäksi pidä huolta siitä, että
lapsen arjessa on reilusti aikaa levolle ja rentoutumiselle. Vaikka lapsi
tykkäisi olla kavereiden kanssa ja harrastaa monenlaista, on tärkeää järjestää
arkeen myös hetkiä, kun ollaan vain perheen parissa kotona. Vaikka sosiaaliset
kontaktit ovat lapsen hyvinvoinnin kannalta äärimmäisen tärkeitä, harva lapsi
rentoutuu kaveriseurassa sataprosenttisesti. Mikäli lapsi vaikuttaa
stressaantuneelta ja väsyneeltä, on erityisen tärkeää rauhoittaa arkea. Silloin
voi esimerkiksi jättää harrastuksen väliin ja pysytellä kotona. Mieti yhdessä
lapsen kanssa, mikä häntä rentouttaa: kirjan lukeminen, sohvalla juttelu
vanhemman kainalossa, hierontahetki? Lapsen ja vanhemman yhdessä viettämä
kiireetön ja riidaton aika on parasta ravinnetta lapsen psyykkiselle
hyvinvoinnille. Mitä juuri te tykkäätte tehdä yhdessä?
Jotkut lapset muuttuvat levottomaksi hälyssä ja isossa
ryhmässä siitä huolimatta, että ovat riittävän levänneitä. Jos lapsesi on
tällainen, miettikää yhdessä opettajan ja mahdollisesti koulun muun
henkilökunnan kanssa, mikä rauhoittaisi lasta ja miten hänen koulunkäyntinsä
sujuisi levottomuudesta huolimatta mahdollisimman mukavasti. Muista, että
toimiva yhteistyö kodin ja koulun välillä suojelee lasta: ole opettajaan
yhteydessä matalalla kynnyksellä!
Läksyrutiini ja
oppiminen
Vaikka läksyistä huolehtiminen on lapsen vastuulla,
tarvitsee moni pieni koululainen vanhemman apua muistaakseen tehdä läksyt ja
pystyäkseen pitämään koulutarvikkeistaan huolta. Lapset ovat hyvin erilaisia
siinä, miten paljon tarvitsevat vanhemman apua ja muistuttelua läksyjen
tekemisessä. Muihin vertaileminen ei kannata, sillä se ei saa lasta tekemään
läksyjä yhtään sen itsenäisemmin. Sen sijaan on tärkeää löytää juuri teidän
perheessänne toimivat tavat tukea lapsen läksyrutiinia.
Suunnittele lapsen kanssa yhdessä, minkälainen läksyrutiini
sopisi juuri teidän arkeenne! Kun luotte rutiinit kouluun liittyviin asioihin
jo heti ekaluokalta lähtien, lapsi oppii pikkuhiljaa huolehtimaan asioista myös
itsenäisesti. Mihin aikaan ja missä lapsi tekee läksyt ja minkälaista apua hän
niiden tekemiseen mahdollisesti toivoo? Parhaiten läksyt sujuvat tavallisesti
iltapäivällä tai alkuillasta, kun lapsi on hetken saanut hengähtää koulupäivän
jälkeen ja syödä välipalaa. Sen sijaan illalla ja harrastusten jälkeen moni
lapsi on liian väsynyt läksyjä tehdäkseen ja silloin läksyjen aloittaminenkin
saattaa olla työn ja tuskan takana. Kun läksyjen tekemisestä tekee rutiinin, ei
joka päivä tarvitse erikseen miettiä, milloin ne olisi hyvä tehdä; asia on
ikään kuin jo päätetty etukäteen.
Muista, että eka- ja tokaluokkalaisen kannalta olennaista on
löytää oppimisen ilo! Monen ekaluokkalaisen kohdalla sisäistä motivaatiota
joutuu vielä haeskelemaan. Lasta saattaa kiinnostaa enemmänkin esimerkiksi
legoleikit ja kännykkäpelit, kuin lukemaan oppiminen. Usein motivaatio
kuitenkin lapsen kasvaessa löytyy pikkuhiljaa. Mikäli esimerkiksi lukeminen on
lapselle todella vastenmielistä, yritä miettiä luovia ratkaisuja ja vältellä
valtataisteluasetelmaa, jossa joudutte toistuvasti napit vastakkain. Tärkeintä
on, että lapsi lukee edes jotakin, on se sitten maitopurkin etiketti tai
kauppalista! Myös yhdessä lukeminen on aina suositeltavaa, sillä se kehittää
lapsen kielellisiä taitoja monipuolisesti.
Takkuaako läksyjenteko hyvästä suunnitelmasta huolimatta tai
syövätkö läksyt kohtuuttoman suuren palan illastanne? Silloin voi olla
hyödyllistä olla yhteydessä opettajaan ja miettiä, onko lapsen oppimisessa tai
keskittymiskyvyssä pulmia, joita olisi mahdollisesti hyvä selvittää tarkemmin.
Kaverisuhteet
Toimivat kaverisuhteet ovat lapsen kehityksen kannalta
tärkeitä. Ole tietoinen lapsen kaveripiiristä koulussa. Kysele lapselta (ja
tarvittaessa opettajalta), onko hänellä koulussa kavereita vai jääkö hän
välitunnilla tai ryhmätöissä yksin. Voit esimerkiksi kysyä, mitä lapsi tykkää
tehdä välitunnilla ja kenen kanssa hän leikkii. Voit myös kysellä, minkälainen
ilmapiiri luokassa on. Miltä koulussa oleminen lapsesta tuntuu? Jos lapsi ei
viihdy koulussa, on tärkeää selvittää miksi!
Ole matalalla kynnyksellä yhteydessä opettajaan, jos kuulet,
että koulussa on kiusaamista tai jos sinulle syntyy tunne, että lapsesi ei ole
saanut koulussa kavereita. Hyvä ilmapiiri koulussa on koulun henkilökunnan,
oppilaiden ja vanhempien toimivan yhteistyön tulosta!
Sen lisäksi, että lapsen kaveriasioita selvittelee aikuisten
kesken, voit myös jutella lapsen kanssa esimerkiksi siitä, mitä tehdä, jos joku
kohtelee kurjalla tavalla koulussa tai jos joutuu usein riitoihin muiden
kanssa. Lapsi voi harjoitella esimerkiksi sitä, että vetäytyy tilanteesta
rauhoittamaan, pyytää ystävää apuun, soittaa vanhemmalle tai menee kertomaan
opettajalle. Mikäli keksitte lapsen kanssa jonkin keinon, jota hän alkaa
harjoitella, kerro siitä myös opettajalle!
Mitä jos koulunkäynti
ei suju?
Koulunkäyntiin liittyvät ongelmat, kuten levottomuus,
kaverisuhdevaikeudet tai tunteidensäätelypulmat, saattavat olla monimutkaisia
ja vaatia rakentavaa yhteistyötä. Opettajan kanssa keskusteleminen on usein
hyvä ensimmäinen askel lapsen auttamiseksi. Vältä vastakkainasettelua kodin ja
koulun välillä! Tarvittaessa avuksi voi ottaa myös ulkopuolisia tahoja, kuten
perheneuvolan.
On tärkeää, että vanhemmat ottavat lapsen koulunkäyntiin
liittyvät pulmat vakavasti, mutta ovat lapsensa puolella. Lapsi tarvitsee
ymmärrystä, lohdutusta ja rakkautta! Sovi opettajan kanssa, tarvitseeko
koulussa sattuneisiin asioihin enää palata kotona. Monesti riittää, että riidat
ja muut konfliktitilanteet selvitetään koulussa. Koulupäivän jälkeen lapsi voi
sitten keskittyä muihin asioihin. Riitoihin uudelleen palaaminen toistuvasti
kotona on ongelmallista muutamasta syystä. Ensinnäkin mikäli riitoja käydään
läpi päivittäin sekä koulussa että kotona, lapsen arki värittyy herkästi hyvin
negatiiviseksi ja lapselle voi syntyä tunne, että hän ei onnistu missään tai ei
ole riittävän hyvä. Sen sijaan, että yksittäisiä tilanteita käy läpi, voi
lapsen kanssa silloin tällöin esimerkiksi jutella, millainen on hyvä kaveri tai
miten kannattaa toimia, jos joku kohtelee ärsyttävällä tavalla. Toiseksi,
lapsen aikakäsitys eroaa aikuisen aikakäsityksestä. Jos lapsi kertoo
koulupäivän sujuneen hyvin, mutta Wilma-merkinnät antavat ymmärtää aivan muuta,
ei kyse välttämättä ole lapsen valehtelusta. Lapsen päivässä on
yksinkertaisesti saattanut tapahtua niin paljon muuta tuon tilanteen jälkeen,
että se on jo mielessä jäänyt taka-alalle. Kolmanneksi voisi todeta, että
riitojen selvitteleminen tunteja niiden tapahtumisen jälkeen on mahdotonta,
sillä tunteita herättävissä tilanteissa muistimme ei aina toimi loogisesti ja
kronologisesti. Lapsen saattaa olla mahdotonta palauttaa mieleensä
luotettavalla tavalla, kuka teki mitä ja mitä sitten tapahtui.
Joskus, kun lapsella on ollut koulussa pulmaa, liittyi se
sitten kaverisuhteisiin tai oppimiseen, saattaa lapsen käsitys koko
koulunkäynnistä värittyä negatiiviseksi. Koska iso osa lapsen
valveillaoloajasta kuluu koulussa, olisi tietysti hyvä, että lapsi voisi kokea
koulunkäynnin edes välillä mielekkääksi. Harjoittele lapsen kanssa myönteisten
asioiden löytämistä koulupäivistä! Ottakaa tavaksi listata ruokapöydässä tai
nukkumaan mennessä kolme asiaa, jotka sinä päivänä olivat koulussa kivoja. Ehkä
koulussa oli hyvää ruokaa, ehkä yhdellä välitunnilla oli kiva leikki, ehkä
liikuntatunti sujui mukavasti? Näin opetat lapselle tehokkaasti, miten suunnata
huomio myönteisiin asioihin!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kommentti ilahduttaa aina! Kiitos!