Yleensä illalla, kun menen nukkumaan, mietin mistä olen kiitollinen. Lista on pitkä. Ennätän nukahtaa, ennenkuin kiitollisuuden kohteet on lueteltu. (No, olenkin hyvä nukahtamaan.)
Olen kiitollinen pienistä asioista. Ehkä siksi, että rakastan arkea. Pienet hetket ovat ihania.
Toki olen kiitollinen ja onnellinen myös erikoisemmista jutuista. Nyt pääsiäisen aikaan oli erilainen viikonloppu. Serkkuni tuli koko neljän päivän vapaaksi meille, joten sain viettää aikaa parhaan ystäväni kanssa. Lapset olivat osan viikonlopusta mummulassaan joten olimme ihan aikuisten kesken.
Teimme yhdessä ruokaa, ja se oli oikein hyvää. Kävimme lenkillä koiran kanssa, sää ei ollut niin kovin hyvä, mutta olipa silti kivaa.
Koitan löytää kiitollisuudenaiheita arjesta, sillä juhlaa on elämässä loppujen lopuksi aika vähän. Toki aina, kun on aihetta juhlaan, juhlin. Teen kakkua tai ostan lahjoja. Mutta arkikin on ihan parasta.
Kiitollisuus ja onnellisuus ovat päättämiskysymyksiä, ajattelen. Päätän, että näin on hyvä. Kaikki on hyvin. Eivät meillä asiat sen paremmin ole kuin muillakaan, mutta ehkä oma suhtautuminen tekee sen, että olo on onnellinen.
Toivon sinulle tähän viikkoon kauniita, pieniä hetkiä!
Kiitollisuus ja onnellisuus ovat päättämiskysymyksiä, ajattelen. Päätän, että näin on hyvä. Kaikki on hyvin. Eivät meillä asiat sen paremmin ole kuin muillakaan, mutta ehkä oma suhtautuminen tekee sen, että olo on onnellinen.
Toivon sinulle tähän viikkoon kauniita, pieniä hetkiä!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kommentti ilahduttaa aina! Kiitos!