lauantai 29. huhtikuuta 2017

Hyvästä ja pahasta





Mietin, miksi usein jätämme sanomatta hyvää. Tilanteita, joissa hyvää voisi sanoa, on päivittäin. 

Kun työkaverilla on kiva paita, sen voisi sanoa. Aina ei tule sanotuksi. Ihan hyvin voisi sanoa, tai mitä tahansa kivaa ja hyvää. Siitä voisi tulla toisille hyvä mieli, ihan pienestä asiasta. 

En tiedä, tuleeko pahaa sanottua helpommin. Ei ehkä sitäkään. Eikä toki pidäkään. 

Sitäkin mietin, että miksi sitä ei saa aina suutaan auki, kun pitäisi. Miksi ei tule aina sanottua suoraan, mitä ajattelee. Ei voi olettaa, että joku osaa lukea ajatuksia. 

Jos joku asia harmittaa, pitää sanoa harmituksen aihe suoraan. Ei mököttämisestä ole mitään hyötyä, jos mökötyksen kohde ei tiedä, miksi hänelle mökötetään. Eikä sitten voi tehdä asian eteen mitään, että mökötys loppuisi. 

Silloinkin pitää saada suunsa auki, kun pitä itseään puolustaa. Joskus tulee ajateltua, ettei halua loukata toista, vaikka se toinen olisi loukannut itseä. Outoa, jos toinen haluaa loukata, luulisi että silloin saa loukata takaisin. Vai olisiko parempi kääntää se toinen poski? Jos sanoo vastaan, saa kuulla olevansa huumorintajuton ja tosikko tai ilkeä tai mitä vain. 

Niin. Mietin vain, että kyllä joskus on vaikeaa tulla ihmisten kanssa toimeen. Vaikka itse tarkoittaisi hyvää. Ja joskus taas on sellaista, että on oikein helppo olla toisten kanssa, eikä tällaisia tarvitse pohtia lainkaan. 


torstai 27. huhtikuuta 2017

Huhtikuun kirjoja

Hugh Howie: Siilo

Jälleen yksi dystopia-romaani, tällä kertaa aikuistenosastolta. Tulevaisuudessa ihmiset asuvat maan sisään rakennetussa siilossa, jossa on hyvin tarkat säännöt elämiselle. Näitä sääntöjä kirjassa tietysti kyseenalaistetaan. Lue, jos maailmanloppukirjat miellyttävät.

***

Ilana Aalto: Paikka kaikelle


***

Qais Akbar Omar: Yhdeksän tornin linnake

Afganistanilainen mattokauppias kertoo tarinansa sodan keskeltä. Tavallisen arjen kuvaus on mielenkiintoista, vaikkakin sukupuolten epätasa-arvo pistää länsimaiseen silmääni, samoin kuin lasten kohtelu. Vaikka tarina itsessään menee eteenpäin, en oikein innostunut kirjasta. 

***

Cathy Kelly: Sisarten kesken

Kellyn kirjat ovat minulle sellaista perusluettavaa. Kun olen väsynyt, luen mielelläni rakkaustarinoita ja perhekuvauksia. Ensin on kaikenlaisia vastoinkäymisiä, mutta tavalla tai toisella ne ratkeavat. 

***


Yksi kirjavinkki lapsillekin: 

Mysteerien museo on osa Matikkaseikkailu-sarjaa. Kirjassa on tehtäviä, ja vastauksen mukaan pitää kääntää oikealle sivulle. Siellä selviää, laskiko tehtävän oikein. Matikkapähkinöiden lisäksi kirjassa ratkotaan museoryöstöä. Osa tehtävistä on aika vaikeita, joten aikuisen apua saatetaan tarvita. 

Kustantaja Kirjapaja

*

Tilar J. Mazzeo: Irenan lapset

Irena salakuljettaa lapsia ulos Varsovan ghetosta. Ajatella, että vieläkin juutalaisvainoista kirjoitetaan kirjoja. Suurin osa kirjoista kertoo aiheesta juutalaisesta näkökulmasta, mutta nyt tarinaa kerrotaan muurin toiselta puolelta. Vielä haluaisin löytää kirjan, jossa kerrottaisiin mitä Euroopassa tapahtui sodan jälkeen, sillä vainothan eivät siihen loppuneet. Tämä kirja oli siis huhtikuun kirjoista paras, lue! 

keskiviikko 26. huhtikuuta 2017

Unelmani





Haaveita ja unelmia.. Varmaan kaikilla on niitä. Toiset unelmoivat isommin ja toisille riittävät pienemmät haaveet. 

Itse olin ennen huono unelmoija; ajattelin, että on turhaa haluta asioita, joita ei voi saada. Vasta nyt, yli kolmekymppisenä, olen alkanut haaveilla enemmän. 

Aiemmin minulle riitti unelmaksi kolme poikaa ja omakotitalo. Nyt minulla nämä on, ja olen todella onnellinen. Mutta olen silti alkanut haaveilla jostain muustakin. Mielestäni tämä ei ole tyytymättömyyttä, vaan kivaa ja positiivista ja energiaa antavaa. 

Ajattelen, että jos ihmiskunta olisi aina ollut kaikkeen tyytyväinen, asuisimme edelleen luolissa. Unelmat ja haaveet laittavat meidät tekemään jotain uutta. Ilman unelmia jämähdämme arkeen, ja jotain tärkeää voi jäädä saavuttamatta. 





Minulla on mielessäni haavelista, jota täydennän sitä mukaa, kun keksin uusia haaveita. Tällä hetkellä listani on seuraavanlainen: 

Haluaisin kauniin talon, jossa olisi tunnelmaa. Talo olisi vanha tai uusi, kunhan se olisi kaunis. Siellä olisi valkoiset lautalattiat, kuisti tai terassi, hedelmäpuita ja metsä- tai järvinäköala (lampikin kelpaisi.)

Haluaisin vakituisen työn, ettei minun tarvitsisi joka vuosi stressata onko minulla töitä. Työmatka olisi niin lyhyt, että voisin mennä töihin kävellen tai pyörällä (Mikä hullu ajatus, en koskaan aja pyörällä! Voisin myös ruveta pyöräilemään). 

Haluaisin asua kaupungissa, joka olisi kaunis. Se olisi sopivan kokoinen, palvelut olisivat mukavan tiiviisti, minnekkään ei olisi liian pitkä matka. Kaupungissa olisi vanhoja rakennuksia, kauniita ulkoilualueita ja hyvät matkustusyhteydet. (Mikä kaupunki tämä on? Haluaisin tietää, jotta voin muuttaa sinne!)

Haluaisin matkustella enemmän. Haluan käydä Krakovassa, Roomassa, Prahassa, Pärnussa, Tromssassa, Ahvenanmaalla ja Sisiliassa. 





Mistä sinä haaveilet? 


tiistai 25. huhtikuuta 2017

Keksi-juustokakku ja banaanimuffinit

Tässä pari leivonnaista, jotka löydät kirjasta Emman kakkukirja. 

Viikonloppuna ennätin kokeilla juustokakkua, johon tuli keksinmuruja sekä banaanimuffinsseja. Kumpikin ohje oli herkullinen, mutta näistä kahdesta suosikkini on juustokakku. (Ja tämä onkin ensimmäinen paistetun juustokakun ohje, mitä olen blogiin laittanut, sillä muihin kokeiluihini en ole ollut tyytyväinen.) 

(Kirjassa banaanimuffinit on tehty gluteenittomiin jauhoihin, mutta minä tein ne tavallisiin vehnäjauhoihin.)




Cookies'n'cream - juustokakku


Laita irtopohjavuokaan (halkaisija 16cm) leivinpaperi. 
Laita uuni lämpenemään 140 asteeseen. 


Pohja

Murskaa 150 g täytekeksejä (esim. Domino) tehosekoittimessa. Sulata 25 g voita ja sekoita keksimuruihin. 

Painele keksimuruseos irtopohjavuoan pohjalle tasaiseksi kerrokseksi. 


Täyte

Sekoita 400 g maustamatonta tuorejuustoa + ½ dl sokeria + ½ tl vaniljasokeria. Lisää 2 kananmunaa sekoittaen vain sen verran, että seos on tasaista. Lisää 4 paloiteltua suklaatäytekeksiä täytteeseen. 

Kaada täyte vuokaan ja paista uunin alaosassa 50 minuuttia. Laita uuni pois päältä, avaa luuku raolleen ja anna kakun paistua vielä 10 minuuttia. 

Laita kakku jääkaappiin jähmettymään yön yli (tai vähintään neljäksi tunniksi). 





Banaanimuffinit (20 kpl) 

Laita uuni lämpenemään 175 asteeseen. 


Sekoita 4½ dl jauhoja + 2 dl sokeria + 1 tl ruokasoodaa + 1 tl leivinjauhetta + ripaus suolaa. Soseuta 2 banaania ja sekoita niiden joukkoon 200 g kermaviiliä + 1½ dl rypsiöljyä. Sekoita kaikki. 


Jaa taikina muffinivuokiin (kirjan mukaan muffineja tulee 12 kpl, mutta minulla tuli 20 kpl) ja paista uunissa noin 15 minuuttia. 





sunnuntai 23. huhtikuuta 2017

Emman kakkukirja + Arvonta

Kirjan ja ruusun päivän kunniaksi pääsen arpomaan teille ihanan kakkukirjan. Kakkutaiteilija Emma Iivanaisen Emman kakkukirja - leivo, kuorruta ja koristele on varmaan kaunein leivontakirja, minkä olen koskaan nähnyt. (Toki hänen aiemmatkin leivontakirjat ovat syötävän suloisia, kurkkaa täältä Emman makea joulu - kirja.) 

Kommentoi tähän postaukseen 30.4. klo 18.00 mennessä, niin olet mukana arvonnassa. Edit: Arvonta on päättynyt, kirjan voitti Ida! Olen laittanut sinulle sähköpostia. 
Olisi tietysti kiva, jos myös seuraisit blogiani vaikka bloglovinissa, blogilistalla tai instagramissa (laura.marik). Mutta pelkkä kommentti riittää arvontaan osallistumiseen! 




Kakkukirjan alussa on ohjeet eri tekniikoihin, mitä kakkuja tehdessä tarvitsee. Kirjasta löydät koristeluohjeiden lisäksi ohjeita tikkareihin, muffinsseihin, kekseihin, täyte- ja juustokakkuihin. (Laitan ensi viikolla pari ohjetta tännekin, kokeilin paria reseptiä, joten meillä on taas herkuteltu!)

Osa ohjeista on todella helppoja, ja osa hiukan vaativampia, ja osasta saa muokattua kumpia tahansa omaan makuun sopivaksi. Itse olen kokeillut nyt kahta ohjetta, ja kirjassa on monta mielenkiintoista, joita aion kokeilla. 





Yhteistyössä Docendo 

lauantai 22. huhtikuuta 2017

Unelmointikirja (Järvien kesäkodit)



Olen saanut uuden unelman Järvien kesäkodit - kirjan myötä. Haluan mökin järven rannalta! En ole koskaan ennen halunnut, mutta olen muuttanut mieltäni. 

Olisipa ihanaa herätä ja nähdä aamulla ensimmäisenä järvimaisema ikkunasta. (Olkoonkin että puolet vuodesta ikkunasta näkyisi pelkkää lunta.) Olisipa ihanaa istua terassissa aamuteellä, muuten olisi hiljaista (=ei naapureita), mutta orava rapistelisi kuusessa. 

Olen aina ajatellut, etten halua mökkiä, koska stressaantuisin siitä, jos sinne ei jaksa lähteä. (Mökin pitäisi olla aika lähellä siis.) En ole koskaan halunnut muuttaa kauas kaupungista (kirjasto, kaupat, työpaikka), mutta nyt olen haaveillut kodista, joka olisi kaukana kaikista. (Naapureista lähinnä.) (Vaikka meillä ihan tavalliset, mukavat naapurit onkin, niin silti oma rauha olisi oma rauha.)




Tanja Hakalan ja Johanna Lehtisen ihanassa unelmointikirjassa on monta kaunista kotia, joten sielt löytyy ideoita ja oivalluksia monenlaisiin sisustuksiin. Kirjan on kustantanut Docendo. 

Upeiisiin kesäkuviin on tallennettu Suomen kesän parhaat puolet. Kuvia katsellessa kuulee veden liplatuksen, haistaa koivun ja tuntee ihollaan kevyen tuulenvirin. 




Onko sinulla omaa mökkiä tai haaveiletko sellaisesta? Millainen sinun haaveittesi mökki olisi? 




torstai 20. huhtikuuta 2017

The FamilyBoost - arvonta

Julkaisin jo alkuviikosta vieraskynäpostauksen Miten tukea koululaista. Postauksen kirjoittivat The FamilyBoostin perustaneet psykologit Heidi Livingston ja Julia Pöyhönen. 

The FamilyBoost on lapsiperheiden vanhemmille suunnattu voimavarapalvelu, sen tavoitteena perheiden hyvinvoinnin tukeminen. Se tarjoaa tietoa ja tukea vanhemmuuteen nopeasti ja helposti. Keltaisista linkeistä pääset nettisivuille. 


"Valtaosa suomalaisista vanhemmista toivoo ulkopuolista tukea vanhemmuuteen jossakin vaiheessa lastensa kehitystä. Yleisiä syitä tuen hakemiseen ovat vanhemman väsymys tai halu oppia uusia kasvatuskeinoja, lapsen pelot, kaveripulmat tai käyttäytymiseen liittyvät ongelmat, sekä vanhempien ero.
Meille The FamilyBoostissa on tärkeää, että palvelumme ovat helposti lapsiperheiden vanhempien saatavilla. Tavoitteenamme on tarjota vanhemmille luotettavaa tietoa ja tukea matalalla kynnyksellä asuinpaikasta riippumatta. Palveluita voi käyttää omalla nimellään tai anonyymisti nimimerkillä.

Vanhempien kokema yksinäisyys on etenkin pikkulapsiaikana hyvin tavallista. Tämän vuoksi yhteisöllisyys on vahvana osana The FamilyBoostia. Vanhemmuuden voimalähde tarkoittaa tiedon ja uuden oppimisen lisäksi myös vertaistukea ja verkostoitumista! "




Kommentoi tätä postausta ja osallistut arvontaan, jossa voit voittaa 5.5. alkavan VoimaBoostin. (Kaikki Boostit löytyvät täältä.) Arvonta päättyy 25.4. klo 18.00. ARVONTA ON PÄÄTTYNYT, VOIMABOOSTIN VOITTI SANNI L! (Arvonnassa otettiin huomioon sekä bloggerin että perheblogien kautta tulleet kommentit.) 

VoimaBoosti on verkkokurssi, jossa keskitytäään vanhempaan ja vanhemman tarpeisiin, jotka helposti unohtuvat ja jäävät taka-alalle lapsiperhearjessa. Hyvinvoivan lapsen kasvatus on helpompaa, kun vanehmmatkin voivat hyvin. 

(Et tarvitse erilaisia ohjelmia kurssin käymiseen, vaan voit käydä kurssia tietokoneella, älypuhelimella tai tabletilla. Lue tarkempi kuvaus täältä. )

Täältä voit tilata ilmaisen oppaan sähköpostiisi, jonka avulla saat lapsesi tottelemaan ja The FamilyBoostin blogista täältä voit lukea muita mielenkiintoisia artikkeleja lasten kasvatukseen liittyen. 




Yhteistyössä The FamilyBoost
(klikkaa linkkejä huoletta, en saa niiden käytöstä tuloja)
(kuvat on lainattu The FamilyBoostin nettisivuilta)

keskiviikko 19. huhtikuuta 2017

Miten järjestyksen saa pysymään

Kun tavaraa ei ole liikaa, kaikelle löytyy oma paikka ja kaikki tavarat laitetaan paikoilleen, koti pysyy järjestyksessä. Kovin helposti sanottu. Miksei siis tehty? 

Hankimme jatkuvasti uutta tavaraa. Itse ainakin olen huomannut, että sitä tulee hankittua ihan huomaamatta. Samassa mittakaavassa pitäisi myös luopua jostakin, muuten koti tulee täyteen. Helpompaa ehkä olisi olla hankkimatta uutta tavaraa, mutta sisustusmaku muuttuu, vaatteet rikkoontuvat ja tulee uusia tarpeita. 



kynät, purkit, kirjoitusalusta ym. Lifesaver



Meillä koitetaan pitää järjestystä yllä siten, että aina iltaisin järjestämme kodin. On inhottavaa tulla aamulla keittiöön, jossa on likaisia astioita pöydällä. 

Minä vastaan eniten kodin järjestyksestä, koska se on minusta hauskaa. Käyn kaappeja ja tavaroita läpi joko järjesyksessä huone kerrallaan tai listan mukaan. 

Maanantaisin järjestän edellisen viikon aikana tulleet paperit ja maksan laskut ja tarkistan kuitit. Viikonloppuisin silitän vaatteet ja koitan järjestää kasan. Kasa on sellainen, mihin väsyneenä tulee laitettua sellaiset tavarat tai paperit, joille pitäisi tehdä jotain, mutta juuri nyt ei jaksa.




Tavoite on, ettei kasaa syntyisi, mutta kun olen väsynyt, se syntyy. En aina jaksa hoitaa asioita heti. Usein siihen kertyy työasioita ja poismeneviä tavaroita. Nyt siinä on lisäksi muutama kuivattu ruusu. Olivat niin kauniita, etten raskinut heittää pois. En tiedä mitä teen niillä. 

Nyt juuri on aika laittaa lapset järjestämään huoneensa. Vien illalla jokaisen puhtaat pyykit vaatekaappeihin, ja tarkistan samalla, että huoneet ovat kunnossa. 

Aika hyvin tämä toimii, ja koti on sen verran järjestyksessä, etten saa hermoromahdusta. Miten teillä järjestellään? 



tiistai 18. huhtikuuta 2017

Herbie - ehkä minäkin voin olla viherpeukalo!

Kuten olen aiemminkin kertonut, minulla ei ole vihreää peukaloa. Kerta toisensa jälkeen koitan kasvattaa jotain syötäväksi kelpaavaa, usein tuloksetta. Mutta, ehkä tähän tulee lopultakin muutos! 




Herbie on helppokäyttöinen pienoispuutarha. Siihen laitetaan vettä ja ravinteita, kasvatettavat yrtit (tai salaatit tai mansikat tai mitä haluaakaan kasvattaa) ja valo päälle. Sitten vain lisäillään vettä ja nautitaan sadosta. 

Herbiessä voi kasvattaa kukkia, chilejä, tomaatteja, kaupan salaatteja ja yrttejä tai mitä vain siemenistä. Siihen sopii jopa kuusi kasvia. Herbiessä on oikeanlainen valo kasveille, jotta ne kasvavat hyvin.

Sain Herbien mukana siemenkapseleita, ja niistä pitäisi kasvaa mansikoita ja yrttejä. Kasvit voivat kestää jopa vuosia, sillä Herbien toiminta perustuu samaan vesiviljelyyn, mitä isoissakin puutarhoissa käytetään. Kasvien juurille kierrätetään ravinteikasta, happirikasta vettä. Tästä youtube-videosta näet tarkemmin, millainen laite on kyseessä.






Herbie on ulkonäöltään selkeä ja sopii monenlaiseen sisustukseen (sitä on saatavilla eri väreissä), ja ainakaan oma Herbieni ei äännä lainkaan. Sähköä se kuluttaa alle kahden euron verran kuukaudessa. 

Kunhan omat kasvini itävät, laitan lisää kuvia! Käy tutustumassa myös Kickstarter-kampanjaan, tilaamalla tuotteita ennakkoon saat ne huomattavalla alennuksella (jopa 50%).


(alla oleva kuva tregren.com)

Yhteistyössä Tregren

maanantai 17. huhtikuuta 2017

Miten tukea koululaista

Huomenna töihin. Muutaman päivän vapaa oli hyvä, mutta töihinkin on kiva mennä. Olisi kivaa, jos oppilaistakin olisi kivaa tulla kouluun. Harmittavan monelta opiskelumotivaatio puuttuu. 

Innostus kouluasioihin lähtee kotoa. Toki koulu ja opettaja vaikuttavat, mutta kyllä kodeilla ja vanhemmilla on se pääasiallinen kasvatusvastuu. Koulu on tukena. 

The FamilyBoostin psykologit Heidi Livingston ja Julia Pöyhönen kirjoittivat seuraavan tekstin, jotta kaikki koululaiset jaksaisivat tehdä loppurutistuksen kevään koulutyölle. (Korostin niitä kohtia, mitkä itse koin tärkeimmiksi.)

Onko teillä vielä koululaisia? Pysykääpä siinä tapauksessa kuulolla, laitan pian arvonnan, jossa voit voittaa The FamilyBoostin VoimaBoosti - kurssin!


Miten tukea vanhempana pientä koululaista?


Koululaiseksi siirtyminen on iso muutos jokaiselle lapselle. Koululaisena lapsi muodostaa uudenlaisen identiteetin, kun ei enää olekaan päiväkotilainen tai esikoululainen. Opillisten taitojen lisäksi lapsen täytyy koulussa osata toimia itseohjautuvasti ja muita kunnioittaen ryhmässä sekä selviytyä kaverisuhteissa ilman aikuisen jatkuvaa valvontaa. Ekaluokkalaiset ja sitä vanhemmatkin lapset ovat vielä pieniä ja tarvitsevat paljon aikuisten apua erilaisissa tilanteissa. Vanhempi voi tukea lapsen koulunkäyntiä monella tavalla.

Perusasiat kuntoon!

Voisi sanoa, että kaikista olennaisin yksittäinen asia, mitä vanhempi voi tehdä taatakseen lapsen sujuvan koulunkäynnin, on riittävästä unesta, ravinnosta ja liikunnasta huolehtiminen. Uni on näistä kolmesta ehkä se kaikkein tärkein, eikä sen merkitystä voi vähätellä! Kun lapsi on riittävän levännyt, hänen saa parhaiten käyttöönsä opilliset taitonsa ja kaveritaitonsa. Väsyneenä pienetkin asiat ärsyttävät ja keskittyminen häiriintyy herkästi. Univaje vaikuttaa myös suoraan lapsen kykyyn oppia uutta.

Riittävän pitkien yöunien lisäksi pidä huolta siitä, että lapsen arjessa on reilusti aikaa levolle ja rentoutumiselle. Vaikka lapsi tykkäisi olla kavereiden kanssa ja harrastaa monenlaista, on tärkeää järjestää arkeen myös hetkiä, kun ollaan vain perheen parissa kotona. Vaikka sosiaaliset kontaktit ovat lapsen hyvinvoinnin kannalta äärimmäisen tärkeitä, harva lapsi rentoutuu kaveriseurassa sataprosenttisesti. Mikäli lapsi vaikuttaa stressaantuneelta ja väsyneeltä, on erityisen tärkeää rauhoittaa arkea. Silloin voi esimerkiksi jättää harrastuksen väliin ja pysytellä kotona. Mieti yhdessä lapsen kanssa, mikä häntä rentouttaa: kirjan lukeminen, sohvalla juttelu vanhemman kainalossa, hierontahetki? Lapsen ja vanhemman yhdessä viettämä kiireetön ja riidaton aika on parasta ravinnetta lapsen psyykkiselle hyvinvoinnille. Mitä juuri te tykkäätte tehdä yhdessä?

Jotkut lapset muuttuvat levottomaksi hälyssä ja isossa ryhmässä siitä huolimatta, että ovat riittävän levänneitä. Jos lapsesi on tällainen, miettikää yhdessä opettajan ja mahdollisesti koulun muun henkilökunnan kanssa, mikä rauhoittaisi lasta ja miten hänen koulunkäyntinsä sujuisi levottomuudesta huolimatta mahdollisimman mukavasti. Muista, että toimiva yhteistyö kodin ja koulun välillä suojelee lasta: ole opettajaan yhteydessä matalalla kynnyksellä!



Läksyrutiini ja oppiminen

Vaikka läksyistä huolehtiminen on lapsen vastuulla, tarvitsee moni pieni koululainen vanhemman apua muistaakseen tehdä läksyt ja pystyäkseen pitämään koulutarvikkeistaan huolta. Lapset ovat hyvin erilaisia siinä, miten paljon tarvitsevat vanhemman apua ja muistuttelua läksyjen tekemisessä. Muihin vertaileminen ei kannata, sillä se ei saa lasta tekemään läksyjä yhtään sen itsenäisemmin. Sen sijaan on tärkeää löytää juuri teidän perheessänne toimivat tavat tukea lapsen läksyrutiinia.

Suunnittele lapsen kanssa yhdessä, minkälainen läksyrutiini sopisi juuri teidän arkeenne! Kun luotte rutiinit kouluun liittyviin asioihin jo heti ekaluokalta lähtien, lapsi oppii pikkuhiljaa huolehtimaan asioista myös itsenäisesti. Mihin aikaan ja missä lapsi tekee läksyt ja minkälaista apua hän niiden tekemiseen mahdollisesti toivoo? Parhaiten läksyt sujuvat tavallisesti iltapäivällä tai alkuillasta, kun lapsi on hetken saanut hengähtää koulupäivän jälkeen ja syödä välipalaa. Sen sijaan illalla ja harrastusten jälkeen moni lapsi on liian väsynyt läksyjä tehdäkseen ja silloin läksyjen aloittaminenkin saattaa olla työn ja tuskan takana. Kun läksyjen tekemisestä tekee rutiinin, ei joka päivä tarvitse erikseen miettiä, milloin ne olisi hyvä tehdä; asia on ikään kuin jo päätetty etukäteen.

Muista, että eka- ja tokaluokkalaisen kannalta olennaista on löytää oppimisen ilo! Monen ekaluokkalaisen kohdalla sisäistä motivaatiota joutuu vielä haeskelemaan. Lasta saattaa kiinnostaa enemmänkin esimerkiksi legoleikit ja kännykkäpelit, kuin lukemaan oppiminen. Usein motivaatio kuitenkin lapsen kasvaessa löytyy pikkuhiljaa. Mikäli esimerkiksi lukeminen on lapselle todella vastenmielistä, yritä miettiä luovia ratkaisuja ja vältellä valtataisteluasetelmaa, jossa joudutte toistuvasti napit vastakkain. Tärkeintä on, että lapsi lukee edes jotakin, on se sitten maitopurkin etiketti tai kauppalista! Myös yhdessä lukeminen on aina suositeltavaa, sillä se kehittää lapsen kielellisiä taitoja monipuolisesti.

Takkuaako läksyjenteko hyvästä suunnitelmasta huolimatta tai syövätkö läksyt kohtuuttoman suuren palan illastanne? Silloin voi olla hyödyllistä olla yhteydessä opettajaan ja miettiä, onko lapsen oppimisessa tai keskittymiskyvyssä pulmia, joita olisi mahdollisesti hyvä selvittää tarkemmin.

Kaverisuhteet

Toimivat kaverisuhteet ovat lapsen kehityksen kannalta tärkeitä. Ole tietoinen lapsen kaveripiiristä koulussa. Kysele lapselta (ja tarvittaessa opettajalta), onko hänellä koulussa kavereita vai jääkö hän välitunnilla tai ryhmätöissä yksin. Voit esimerkiksi kysyä, mitä lapsi tykkää tehdä välitunnilla ja kenen kanssa hän leikkii. Voit myös kysellä, minkälainen ilmapiiri luokassa on. Miltä koulussa oleminen lapsesta tuntuu? Jos lapsi ei viihdy koulussa, on tärkeää selvittää miksi!

Ole matalalla kynnyksellä yhteydessä opettajaan, jos kuulet, että koulussa on kiusaamista tai jos sinulle syntyy tunne, että lapsesi ei ole saanut koulussa kavereita. Hyvä ilmapiiri koulussa on koulun henkilökunnan, oppilaiden ja vanhempien toimivan yhteistyön tulosta!

Sen lisäksi, että lapsen kaveriasioita selvittelee aikuisten kesken, voit myös jutella lapsen kanssa esimerkiksi siitä, mitä tehdä, jos joku kohtelee kurjalla tavalla koulussa tai jos joutuu usein riitoihin muiden kanssa. Lapsi voi harjoitella esimerkiksi sitä, että vetäytyy tilanteesta rauhoittamaan, pyytää ystävää apuun, soittaa vanhemmalle tai menee kertomaan opettajalle. Mikäli keksitte lapsen kanssa jonkin keinon, jota hän alkaa harjoitella, kerro siitä myös opettajalle!


Mitä jos koulunkäynti ei suju?

Koulunkäyntiin liittyvät ongelmat, kuten levottomuus, kaverisuhdevaikeudet tai tunteidensäätelypulmat, saattavat olla monimutkaisia ja vaatia rakentavaa yhteistyötä. Opettajan kanssa keskusteleminen on usein hyvä ensimmäinen askel lapsen auttamiseksi. Vältä vastakkainasettelua kodin ja koulun välillä! Tarvittaessa avuksi voi ottaa myös ulkopuolisia tahoja, kuten perheneuvolan.

On tärkeää, että vanhemmat ottavat lapsen koulunkäyntiin liittyvät pulmat vakavasti, mutta ovat lapsensa puolella. Lapsi tarvitsee ymmärrystä, lohdutusta ja rakkautta! Sovi opettajan kanssa, tarvitseeko koulussa sattuneisiin asioihin enää palata kotona. Monesti riittää, että riidat ja muut konfliktitilanteet selvitetään koulussa. Koulupäivän jälkeen lapsi voi sitten keskittyä muihin asioihin. Riitoihin uudelleen palaaminen toistuvasti kotona on ongelmallista muutamasta syystä. Ensinnäkin mikäli riitoja käydään läpi päivittäin sekä koulussa että kotona, lapsen arki värittyy herkästi hyvin negatiiviseksi ja lapselle voi syntyä tunne, että hän ei onnistu missään tai ei ole riittävän hyvä. Sen sijaan, että yksittäisiä tilanteita käy läpi, voi lapsen kanssa silloin tällöin esimerkiksi jutella, millainen on hyvä kaveri tai miten kannattaa toimia, jos joku kohtelee ärsyttävällä tavalla. Toiseksi, lapsen aikakäsitys eroaa aikuisen aikakäsityksestä. Jos lapsi kertoo koulupäivän sujuneen hyvin, mutta Wilma-merkinnät antavat ymmärtää aivan muuta, ei kyse välttämättä ole lapsen valehtelusta. Lapsen päivässä on yksinkertaisesti saattanut tapahtua niin paljon muuta tuon tilanteen jälkeen, että se on jo mielessä jäänyt taka-alalle. Kolmanneksi voisi todeta, että riitojen selvitteleminen tunteja niiden tapahtumisen jälkeen on mahdotonta, sillä tunteita herättävissä tilanteissa muistimme ei aina toimi loogisesti ja kronologisesti. Lapsen saattaa olla mahdotonta palauttaa mieleensä luotettavalla tavalla, kuka teki mitä ja mitä sitten tapahtui.

Joskus, kun lapsella on ollut koulussa pulmaa, liittyi se sitten kaverisuhteisiin tai oppimiseen, saattaa lapsen käsitys koko koulunkäynnistä värittyä negatiiviseksi. Koska iso osa lapsen valveillaoloajasta kuluu koulussa, olisi tietysti hyvä, että lapsi voisi kokea koulunkäynnin edes välillä mielekkääksi. Harjoittele lapsen kanssa myönteisten asioiden löytämistä koulupäivistä! Ottakaa tavaksi listata ruokapöydässä tai nukkumaan mennessä kolme asiaa, jotka sinä päivänä olivat koulussa kivoja. Ehkä koulussa oli hyvää ruokaa, ehkä yhdellä välitunnilla oli kiva leikki, ehkä liikuntatunti sujui mukavasti? Näin opetat lapselle tehokkaasti, miten suunnata huomio myönteisiin asioihin!