sunnuntai 31. joulukuuta 2017

Tervetuloa 2018!




Ihanaa ja onnellista uutta vuotta! Tervetuloa 2018! 

Uusi vuosi on aina jonkin uuden alku. Tänä vuonna minulla on paljon suunnitelmia ja toiveita. Katsotaan, miten niiden käy. Huomisessa postauksessa kerron niistä enemmän. 

Viime vuonna tein kasvisruokalupauksen, joka ei onnistunut. En pidä kasvisruuasta. No, aion vielä yrittää. (Tuosta linkistä löytyy muuten myös tomaattikeiton ja pataleivän ohjeet.) 

Rakastan suunnittelua ja uusia alkuja. Siksi vuodenvaihde onkin aina ollut yksi suosikkipäiväni. Silloin en panosta ruokiin, vaan menneiden ja tulevien juttujen miettimiseen. 

Millaisia suunnitelmia sinulla on ensi vuodeksi? Aiotko tehdä lupauksia? 




perjantai 29. joulukuuta 2017

Kirjavinkkejä (joulukuun luetut)


Tom Malmquist: Joka hetki olemme yhä elossa

Tositapahtumiin pohjaava kirja kertoo kamalan tarinan. Tom odottaa naisystävänsä kanssa vauvaa. Naisystävä, Karin, sairastuu ja joutuu teho-osastolle. Vauva keisarileikataan, ja Karin kuolee. 

Sairaalakuvaukset täytyy lukea heti, mutta vanhat tapahtumat eivät jaksa oikein kiinnostaa (anteeksi vain). Enemmän kiinnostaisi se, kuinka Tom pärjää vauvan ja surun kanssa. 

Tämä kannattaa lukea. 


Terho Miettinen & Raija Pelli: Harhaanjohtajat vahvassa uskossa

Maailma on täynnä uskontoja, ja osa niistä on oikeasti vaarallisia. Kirjassa esitellään kotimaisia (ja vähän ulkomaisiakin) hengellisiä vaikuttajia ja heidän kulttejaan. 

Vaarallisten uskontojen tunnusmerkkejä (näistä kaikkien ei tarvitse toteutua): 

- maailmanlopulla pelottelu
- pelastus löytyy vain tästä kyseisestä lahkosta
- paljon kiellettyjä asioita (vaatteet, musiikki, värit, meikit, paino, ulkonäkörajoitukset, käyttäytymisen rajoitukset)
- eristäytyminen muusta maailmasta
- johtajaa tulee totella kritiikittä
- pakollisia tai painostettuja maksuja
- demoneilla pelottelu 
- luvataan ihmeparantumisia
- lahkon ulkopuolisia pidetään pahoina ja kadotettuina




Tuomas Kyrö: Mielensäpahoittajan olympiamatka 

Mielensäpahoittaja lähtee paneloimaan pojantyttärensä asuntoa Etelä-Koreaan. Hän päätyy kisajärjestäjien mukana kiertämään olympiakisapaikkoja. Ärsyttävän epäuskottava juoni. 

Myös takaapäin kuvatut karvalakkipään kuvat alkoivat ärsyttää. 

Tämä ei ole sitä naurattavaa mielensäpahoittajaa, mitä ensimmäiset kirjat ovat. En suosittele. 



Lindsey Kelk: Ikuinen morsiusneito



Chick lit, mutta ei liian. 


Maddie järjestelee häitä työkseen, mutta myös vapaa-aikanaan parhaalle ystävälleen. Kommelluksia ja häsellystä on tietenkin luvassa, mutta onneksi ei liikaa. 

Usein minua chick liteissä ärsyttää päähenkilöiden tyhmyys ja liika kiltteys, mutta tässä kirjassa nämä on onneksi vältetty. Toki välillä sattuu ja tapahtuu, mutta Maddie puhuu välillä suunsa puhtaaksi. Hyvä. 

Mutta muuten, Bridget Jonesin ja muun chick litin ystäville. 



Johanna Valkama: Linnavuoren Tuuli

Tämä kirja meinasi jäädä kesken moneen kertaan. En tiedä, kuinka sain sen lopulta luettua loppuun, niin pitkäveteinen kirja oli. 

Yleensä rakastan kaikkia historiallisia romaaneja, mutta tämä oli poikkeus. Rautakauteen sijouttuva kirja kyllä kuvaa aikaa ihan kivasti, mutta ei niin, että pelkästään sen takia kirja kannattaisi lukea. 

Kirjassa Tuuli (parantajan tytär) etsii omaa tietään. Hän kokee (tylsiä) seikkailuja, mutta rakkaustarina kirjasta puuttuu. 



Kaisa Haatanen: Ylipainolisämaksu

Haatanen kirjoittaa matkailusta hauskalla tavalla. Humoristinen teksti on helppoa luettavaa, ja lyhyet tekstit on kiva lukea vaikka iltalukemiseksi. Päähenkilö Tytti matkustaa yksin ja ystävien kanssa, kauas ja lähelle. Lyhyt kirja vähän harmittaa, olisin mielelläni lukenut lisää. 






torstai 28. joulukuuta 2017

Viimeiset joulujutut - nyt voi alkaa suunnitella seuraavaa vuotta





Ensin joulua häärätään kuukausitolkulla, ja sitten se on parissa päivässä ohi. Mutta ei haittaa, sillä juuri se valmistelu tekee joulusta joulun. Ja nyt saa ruveta miettimään ensi joulua. No ainakin ensi vuotta! 

Mulle ei sopisi ollenkaan, että menisin viettämään valmista joulua jonnekin. Minä haluan itse laittaa ruuat (=mieheni laittaa myös), koristeet ja muut. Lahjojakaan en jaksa kuljetella paikasta toiseen. (Kokeiltu on.)
Jouluaatto oli kyllä ihana. Minä haluan saunoa heti aamusta, syödä sen jälkeen hyvin ja pukkikin saa tulla ajoissa. On kiva, kun lapset saavat aukoa pakettinsa rauhassa ja ehtivät leikkiä uusilla leluillaan. (No tänä vuonnä näitä leluja tuli ihan todella vähän, koska kukaan ei enää oikein toivonut leluja.)

Itselleni poikkeuksellisesti nukuin jopa päiväunet aattona. (Nukun päiväunet ehkä kerran vuodessa.) Olin tosi väsynyt ennen joulua, ja nyt halusin ennenkaikkea levätä. 

En leiponut edes joulukakkua tänä vuonna. Taitaa olla ensimmäinen joulu, että jälkiruuaksi oli vain suklaata. Ja juustoja. Mutta kyllä yksi ihana camembert kelpaa jälkiruokakakuksi, vai mitä? 

Joulupäivänä kävimme lasten mummuloissa, ja nyt olen taas levähtänyt pari päivää. Juuri, kun rupesi tuntumaan, että kyllä tässä taas jotain jaksaa, alkoi flunssa uhittelemaan. 

Joulun jälkeen onkin ihana ruveta suunnittelemaan seuraavaa vuotta. Olen aina pitänyt uusista aluista. Tykkään siitä, kun on joku projekti menossa. Nyt ei olekaan moneen vuoteen tapahtunut mitään. Mitähän sitä keksisi.. 

Toivottavasti myös sinulla oli ihana joulu! 

 

 



keskiviikko 27. joulukuuta 2017

Sininen piha + Diy linnunruoka





Kovin on vielä harmaata. Päivt kuitenkin pidentyvät koko ajan, ihanaa. Kyllä nämä siniset hetketkin ovat kauniita, mutta mieluummin katselen niitä ikkunasta. En ole talvi-ihminen enkä talvella ulkoihminen. 

Katselen ikkunasta lintuja ja erityisesti oravia. Ne joutuvat olemaan ulkona pakkasillakin. (Joita ei vielä oikein ole ollut, ja hyvä niin.) 

Ulkona on nyt kuitenkin aika kaunista. Jäätyneet puut näyttävät tosi hienoilta. Oksissa kimaltavat jäätimantit, jos aurinko vain pilkahtaa. 

Vaihtelun vuoksi pihaeläimetkin saavat erilaista ruokaa. Linnuilla ja oravilla ei ole sitä vaihtoehtoa, että ne voisivat mennä sisälle lämmittelemään. Siksi tein niille vähän herkkuja, jotta niidenkin talvi olisi vähän siedettävämpi. 

Nämä linnunruuat on helppo tehdä. Ensin sulatetaan kookosrasvaa kattilassa. Sen sekaan kaadetaan siemeniä, ja sitten seos laitetaan piparimuotteihin (esimerkiksi leikkuulaudan päälle). Pujotin pätkän rautalankaa siementen väliin ripustusta varten. Sitten odotetaan, että rasva jähmettyy, ja viedään herkut ulos syötäväksi. 






perjantai 22. joulukuuta 2017

Ne tärkeimmät jouluvalmistelut






Paketoiminen on kivaa. Minun tekee mieli ostaa lahjoja jo ihan siksi, että saisin paketoida. Rakastan kauniita papereita ja nauhoja. Onneksi pari pakettia vielä odottaa käärettä.

Tämän vuoden jouluvalmistelut alkavat olla loppusuoralla. Vielä huomenna käyn postissa kysymässä yhtä pakettia, jonka luvattin saapuvan ennen joulua. Muuta en kaupasta tarvitse. 

Ruokia pitää vähän laittaa huomenna, samoin pikkuisen siivota, mutta niistä ei stressiä. Minulla alkoi nyt kahden viikon loma, joka tulee kyllä tarpeeseen. 

Seuraavat jouluvalmisteluni liittyvät oikean tunnelman hakemiseen. Sytytän kynttilöitä, luen kirjaa ja syön jotain hyvää. 

Sitten alkaakin seuraavan vuoden suunnittelu. Rakastan suunnittelua, eikä tarkoituskaan ole toteuttaa kaikkea. 

Juuri nyt, kun on aikaa ideoida ja halua lueskella joulukirjoja ja -lehtiä, on hyvä keräillä ohjeita ja vinkkejä ensi vuotta varten. Minulla on joulusuunnitteluvihko tätä varten. Kerään sinne myös lahjaideoita ensi joulua varten pitkin vuotta. 

Tänä jouluna kaipaan kaikista eniten lepoa ja virkistymistä. Kaipaan hyviä lenkkeilykelejä. Aamuja, jolloin herään virkeänä. Päiviä, jolloin jaksan pelata lasten kanssa lautapelejä. 

Ensi jouluksi toivon sellaista työtä, joka ei väsytä minua kokonaan. Tai ei väsymykseen syynä ole työ, vaan työaika ja -matka. Niihin toivon muutosta. Joulufiilistä on vaikea saada kuolemanväsyneenä.

Niin että tärkeimpiin joulufiiliksiin kuuluu elämän miettiminen sen mukaan, että koko elämä on mallillaan. Ehkä kuitenkin se loppuvuosi on tärkeämpi, kuin ne pari juhlapäivää. Vaikka kyllä minä joulua rakastan. Aion nauttia joulujutuista ihan täysillä. 

Rauhallista ja virkistävää lomaa sullekin! 






torstai 21. joulukuuta 2017

Kiireetöntä joulua







Yleensä olen saanut kaikki joulujutut tosi aikaisin valmiiksi. Olen ehtinyt leipoa ja askarrella ja paketoida ja vaikka mitä. Sitten joulunalusajan voin viettää kiireettömiä ja leppoisia päiviä. 

Jostain syystä (joka on pitkä työmatka ja pitkät työmatkat) olen tänä vuonna ollut niin väsynyt, etten vain ole jaksanut. Töiden jälkeen tekisi mieli mennä suoraan nukkumaan. 

Niin että monta juttua on jäänyt tekemättä kokonaan ja vielä olisi muutama pakollinen juttu tehtävä. Onhan tässä aikaa. (Kaksi päivää.)

Haluaisin viettää kiireetöntä ja rauhallista joulua, en yhtään iloista enkä hauskaa joulua. Vaan sellaista, että voin olla kotona ja lukea ja syödä suklaata. 

Sellaista joulua toivon sinullekin! Sellaista, että saat levähtää, rauhoittua ja tehdä juuri niitä asioita, joista tulet onnelliseksi. 

Onko jouluvalmistelut tehty?