sunnuntai 19. toukokuuta 2019

Oi, muffinsseja! (Suklaalla, tietenkin!)





Muffinssit ovat siitä kiva leivonnainen, että niitä on helppo ja nopea tehdä. Ja kun itse tekee, saa juuri niin paljon suklaata kuin haluaa! 





Daimsuklaamuffinssit
12 kpl 

200g Daim-suklaata (se Maraboun iso levy siis)
150g voita
1,5 dl sokeria
2 kananmunaa
3,5 dl vehnäjauhoja
2tl leivinjauhetta
2,5 rlk kaakaojauhetta
1,5 dl maitoa

Säästä suklaalevystä 12 palaa, ja rouhi loput. 

Vaahdota voi ja sokeri. 
Lisää kananmunat. 

Yhdistä kuivat aineet ja lisää taikinaan maidon kanssa. 
Sekoita joukkoon suklaarouhe. 

Nosta muffinssivuokiin nokare taikinaa, laita päälle suklaapala ja päälle vielä lisää taikinaa.

Paista 225 asteessa noin kymmenen minuuttia. 

Muffinssit ovat parhaita, kun ne eivät paistu ihan kuiviksi asti. 






keskiviikko 15. toukokuuta 2019

Toukokuun kirjavinkit - Oppitunteja onnellisuudesta


Laurent Gounelle: Sinä päivänä opin elämään 

Jonathan on vakuutusmyyjä. Hän työskentelee samassa firmassa ex-vaimonsa kanssa. Kolmas yhtiökumppani haluaa ostaa Jonathanin ulos firmasta. 

Ryan tarkkailee ja kuvaa naapurustonsa ihmisiä salaa. 

Jonathan tapaa ennustajan, joka kertoo Jonathanin kuolevan. 

*

Kirja kertoo onnellisuudesta. Jonathanin Margie-täti puhuu pitkään onnellisuudesta - tämä kohta kannattaa lukea, vaikke kirjaa muuten lukisikaan. Maailma tarvitsee enemmän Margie-tätejä. 



Suvi Ratinen: Matkaystävä 

Takana on lapsuus lestadiolaisessa perheessä ja yhteisössä. Elämä nyt, ilman tuttuja sääntöjä on välillä vaikeaa, varsinkin kun sen yrittää pitää piilossa. menneisyys yrittää puskea väkisin uuteenkin elämään lapsuudenystävän kadotessa. 

Matkaystävässä kuvataan hienosti sitä, miten asioita käännellään itselle sopivaksi. Kuvaus lestadioilaisesta lapsuudesta on mielenkiintoista. 

Matkaystävä kertoo siitä, kuinka aina on ulkopuolinen: ensin maailmasta, sitten seurakunnasta. 


Anna-Mari Eilittä: Kun olen poissa

Ilona on herää ruumishuoneella. Hän on kuollut, mutta jostain syystä hän on vielä olemassa. Muut eivät häntä näe, eikä hänkään ole täysin ennallaan. Toki hän palaa perheensä luo, seuraamaan näiden elämää. 

Kirjan idea on loistava. Toteutus ei niin täydellinen, mitä odotin. Kuitenkin on mielenkiintoista seurata, miltä Ilonasta tuntuu seurata perhettään ja sukulaisiaan. 


Anne Tyler: Äkäpussi 

Äkäpussi on omalaatuinen Kate Battista, jonka isä on keksinyt loistavan idean naittaa Kate tutkimusassistentilleen, jotta tämän ei tarvitse poistua maasta viisumin umpeuduttua. Katen mielestä idea ei ole niin loistava. 

Äkäpussi on uusi tulkinta Shakespearen teoksesta Kuinka äkäpussi kesytetään, mutta koska tämä klassikko on minulta lukematta, en pysty näitä vertaamaan. Kirja toimii hyvin kuitenkin omana itsenään. Epätavalliset henkilöhahmot ovat viihdyttäviä. 


Pauliina Vanhatalo: Keskivaikea vuosi 

Tämä kirja on kaikille niille, joita masennus jotenkin koskettaa: masentuneille, masentuneen läheisille ja ystäville sekä niille, jotka ovat liian tunnollisia, suorittajia tai täydellisyyden tavoittelijoita. 

Vanhatalo kuvaa masennustaan tarkasti, siloittelematta tai liioittelematta. Kirja ei ole synkkä vaan täynnä rakkautta. Masentuneena ei vain jaksa, vaikka haluaisi. Kyse ei ole siitä, että pitäisi vain ottaa itseään niskasta kiinni. 


Auli Malimaa: Onni asuu jo sinussa 

Mitä onnellisuus merkitsee juuri sinulle? Ihmiset käsittävät onnellisuuden eri tavoin, koska ovat erilaisia. Eri ihmiset tulevat siis onnellisiksi eri asioista. Onnellisuuteen vaikuttavat olosuhteet, perintötekijät ja tapa toimia ja tulkita sekä ajatella elämäntapahtumia. 

Kirja ei ole kevyttä luettavaa, vaan tuhtia tietotekstiä, jota saa lukea ajatuksen kanssa. Omaa persoonallisuuttaan tarkastelemalla voi löytää niitä rajoituksia, jotka estävät meitä olemasta onnellisia. Kun nämä tunnistaa, onnellisuus on taas aavistuksen lähempänä. 

Jos odotamme, että onni tulee meihin jostain ulkopuolelta, petymme varmasti.


+ 1 kirja lapsille

Ben Hoare: Eläimet 
Ihmeellinen maailma 

Upea kirja, joka tekee niin pienen kuin isommankin lapsen onnelliseksi! Jokaisella aukeamalla esitellään uusi eläin (isoimmista pienimpiin) taidokkaiden kuvien sekä valokuvien kera (kuvat Daniel Long, Angela Rizza ja Daniela Terrazzini). 

Mielenkiintoiset tiedot ja tarinat tekevät opettavaisesta kirjasta oivallisen lahjan. 



maanantai 13. toukokuuta 2019

Luonnonkosmetiikkaa - Lavera



yhteistyössä Lavera

(linkkien klikkaamisesta ei tule minulle tuloja)





Lavera on luonnonkosmetiikkamerkki, jota on myyty yli kymmenen vuoden ajan Suomessa. Tuotteet ovat NaTrue-sertifioitua luonnonkosmetiikkaa. Valikoimassa on meikkien lisäksi hiusten- ja vartalonhoitotuotteita, aurinkotuotteita sekä miesten tuotteita. Tuotteita löytyy ihan tavallisista marketeista. 

Itse olen aiemminkin käyttänyt Laveran tuotteita. Erityisesti pidän pohjustustuotteista, meikkivoiteet ja puuterit ovat kyllä hyviä. Aiemmin minulla oli käytössä nestemäinen meikkivoide (aivan suosikkituotteeni), nyt kokeilin voidemaista 2in1 Compact foundation -pohjustusainetta. Siinä on meikkivoide ja puuteri samassa. Peittävyys on hyvä, ja tuote levittyy kasvoille kevyesti. Pienten virheiden korjaamiseen sopii Cover & care stick. 

Aina kun meikkaan, käytän poskipunaa ja kulmakynää. Niillä saan itsestäni itseni näköisen. Laveran So fresh mineral rouge power (sävy Charming rose) on juuri oikean punainen - ei liian pinkki, vaan mukavan pehmeä. Kulmakynä Eyebrown pencil (sävy 01) ei ole liian punainen, vaan nimensä mukaan tummanruskea. 

Luomiväreissä voi valita helmiäishohtoisen tai matan lopputuloksen. Itse ihastuin Golden glory ja Shiny taupe- sävyihin. Huulissa Glossy lips, sävy Rosy sorbet. 

Laveran tuotteet ovat kevyitä, mutta laadukkaita. 









torstai 9. toukokuuta 2019

Jos ei haaveile, mitään ei tapahdu
















Elämässä pitää olla haaveita. Eläminen vain tässä hetkessä ilman suunnitelmia on tylsää. Silloin ei tapahdu mitään. Silloin tulee käytyä vain töissä ja kaupassa hakemassa maitoa. En halua sellaista elämää, haluan odottaa jotain, haluan suunnitella ja iloita, kun jotkut niistä suunnitelmista toteutuvat. 

Olen haaveillut koko ikäni lyhyemmästä talvesta. Sain sen nyt, kun muutin yli 500 kilometriä etelämmäs. Haaveilin kauan myös suloisesta talosta. Sain senkin, kun raskin luopua edellisestä talosta (joka oli kiva, muttei kuitenkaan suloinen). 

Ei kaikkien haaveiden tarvitse olla näin isoja ja hankalasti toteutettavia. Haaveilen usein hyvästä kirjasta ja pannullisesta teetä. Suunnittelen itselleni sellaisia viikonloppuja, ettei tarvitse tehdä mitään. 

Nyt olen huomannut haaveilevani siitä, että tekisinkin työkseni jotain ihan muuta. Että minulla olisi sievä kahvila tai kodikas bed and breakfast. Olen tosin niin aamu-uninen, ettei nämä haaveet ole toteutettavissa. Yksi vakihaaveeni on olla kirjailija. Istuisin sitruunapuun alla varjossa kirjoittamassa jossain Etelä-Euroopassa. Harmi vain, kun en osaa keksiä tarinoita. 

Mutta ei haittaa, ei kaikkien haaveiden tarvitse toteutua. Kunhan edes osa toteutuu. Kahvilahaavettani voin käydä toteuttamassa suosikkikahvilassani Villa Marengissa (josta nämä kuvat ovat). Voin nauttia hetken kauniista sisustuksesta, hyvästä teestä ja vuohenjuustopiirakasta. 

Juuri nyt haaveilen myös kauniista puutarhasta, ulkomaanmatkoista, olohuoneremontista, paremmasta juoksukunnosta, kesäjuhlien järjestämsiestä sekä perheretkipäivästä. 

Mistä sinä haaveilet juuri nyt?